Miten edistää pienyritysten kestävää kehitystä?

Kestävän kehityksen edistämiseksi tulisi toimia kaikkialla, mutta mitä sen edistäminen käytännössä tarkoittaa pienyrityksissä tai rahoittajien ja kehittäjien toiminnassa? Tilanteen hahmottamiseksi paremmin kokoonnuimme yhdessä palvelualojen pienyrittäjien sekä kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa keskustelemaan asiasta. Osana Feeniks-hanketta järjestetyssä keskustelussa tuli ilmi lukuisia mielenkiintoisia arjen asioita, jotka tulisi huomioida myös kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa.

Kestävä kehitys on arjen tekoja

Pienyrityksen arki on usein hyvin käytännön toimintaa. Myös kestävyysvalinnat tehdään arjessa eikä juhlapuheissa. Korjaanko vanhaa vai vaihdanko uuteen? Käytänkö aikaa työvälineiden pesemiseen vai ostanko kertakäyttöiset? Asetelmaa voi verrata kotitalouksien arjen valintoihin, joissa valinnat tehdään arvojen, budjetin ja ajan ristipaineessa.

Kestävää kehitystä ei aina huomata

Kestävän kehityksen edistämiseksi tehtyjä valintoja ei aina ehdi tiedostaa tai yrittäjä ei osaa yhdistää niitä kestävään kehitykseen kuuluvaksi. Esimerkiksi perinneruokien vaaliminen ruokalistoilla tai liiketoiminnan sovittaminen vanhoihin kiinteistöihin edistää kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön säilymistä, mutta voi antaa myös liiketoimintaetua.

Edelläkävijän raskas rooli

Vaikka liiketoiminnan uudistamisesta yleisesti ajatellaan olevan kilpailuetua, niin ei aina ole. Ekologisuudessa edelläkävijä voi joutua huomaamaan, että aika ei ollut vielä kypsä markkinalle. Ympäristöarvot edellä toimiva voi jopa joutua myös puolustelemaan valintojaan, vaikka kestävyyden tulisi olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Pienyrittäjän arjen kestävyysvalintoja ohjaavat arvot ja asenteet – kannattavuutta voi tulla vasta pidemmällä aikajänteellä.

Tietoa ja soveltamisen taitoa tarvitaan

Kestävää kehitystä ja etenkin ekologisuutta arvostava pienyrittäjä on tiedonjanoinen ja motivoitunut, mutta se ei vielä riitä asioiden käytäntöön saattamiseksi. Tarvitaan aikaa ja soveltamisen taitoa. Kehittäjäorganisaatioilta puolestaan edellytetään hyvin konkreettista tukea – miten tieto muutetaan arjen valinnoiksi?

Kannustusta tuskin koskaan on liikaa. Kestävän kehityksen edistämiseen motivoituneita yrittäjiä tulisikin nostaa paremmin esiin. Yrityksillä itsellään on harvoin aikaa tuoda kestävää toimintaansa esiin tai hakea ympäristösertifikaatteja.  Oman toimialan ulkopuolelta voi löytyä hyviä käytäntöjä kestävän liiketoiminnan edistämiseen. Myös tässä kehittäjäorganisaatiot voivat olla apuna.

Yhteenvetona keskustelusta ilmeni, että pienyrittäjien kestävän kehityksen haasteita tulisi usein verrata ennemmin kotitalouksiin kuin isoihin yrityksiin, joilla on henkilöstö vastuullisuuskysymyksiin. Kuten kotitalouksilla, pienyrityksilläkin kestävän kehityksen kysymykset ovat holistisia arjen valintoja. Myös rahoituksen saaminen kehittämiseen on haasteellista, koska omarahoitusosuudet ovat suuria ja pienyrityksillä – tai kotitalouksilla – on harvoin suurta määrää omaa pääomaa sijoitettavaksi.

Linkit

Feeniks − uudistu kestävästi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 18.11.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/feeniks