Ensihoitotyö on vaativaa, vastuullista, itsenäistä ja monipuolista terveysalan työtä. Ensihoitajalla on oltava riittävä paineensietokyky, laaja osaaminen eri terveydenhuollon erikoisaloilta, hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä riittävä fyysinen kunto ja psyykkinen vahvuus. (Määttä & Länkimäki 2017, 15.) Ensihoitajat ovat erikoistuneet kiireellisen ja henkeä pelastavan hoidon antamiseen. Nopea tilanne- ja hoitoarvio sekä odottamattomat ja nopeasti muuttuvat tilanteet nostavat henkistä kuormitusta. (Teperi 2017, 789-790.)
Ensihoitajista yli 70 prosenttia miettii tällä hetkellä alanvaihtoa. Alanvaihtoajatukset ja niihin vaikuttavat syyt ovat samansuuntaisia ympäri Suomen. Moni ensihoitaja pohtii alanvaihtoa muuhun kuin hoitoalan työhön vähintään useamman kerran vuodessa. Tästä huolimatta suurin osa ensihoitajista kuitenkin pitää työstänsä sekä on tyytyväisiä työnsä sisältöön. (Katela 2020, 28-31.)
Johtaminen ja työhyvinvoinnin ongelmat syinä alanvaihtoon
Suurimmat syyt alanvaihtoajatuksiin ovat huono johtaminen, arvostuksen puute, epätasa-arvoinen kohtelu, liian vähäinen koulutusmäärä, olematon työnohjaus sekä vastuuseen nähden liian pieni palkka. Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan työssä viihtymiseen. Myös olematon urakehitys edesauttaa alanvaihdon suunnittelua. Psyykkiset kuormitustekijät vaikuttavat fyysisiä seikkoja enemmän ja ne korostuvat työhyvinvoinnin kautta. Alanvaihtoa jouduttaa myös ensihoitotyön muuttunut luonne ja siinä erityisesti sosiaalisten tehtävien lisääntyminen. Ensihoidossa yleisesti käytössä oleva vuorokausirytmillinen työaikamalli koetaan hyväksi niin palautumisen kuin työn ja perhe-elämän yhdistämisen kannalta. Väkivallan uhka on ensihoitajien mielestä lisääntynyt ja sen vuoksi turvallisuuskoulutusta pitäisi järjestää lisää. Lähijohtajien tuki ja tietämys koetaan pääosin hyväksi, mutta ylemmän johdon arvostusta ensihoitoa kohtaan sekä tietämystä alasta ei nähty hyväksi. (Katela 2020, 27; 36-39; 44-46 .)
Ensihoitajien työssä pysymiseen sekä työnimun parantamiseksi tulee kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä johtamiseen, tasapuoliseen ja arvostavaan kohteluun erityisesti ylemmän johdon puolelta. Ensihoitajat haluavat kehittää työtänsä ja ammattitaitoansa sekä kehittyä työssään. Tähän tarvitaan koulutusta, mahdollisuuksia ja tukea. Kehityskeskustelut ja työnohjaus ovat keinoja työn tukemiseen. Kollegoilta ja työyhteisöltä saatava tuki on tärkeää paitsi työssä kehittymisen myös työssä pysymisen ja siinä viihtymisen kannalta. (Katela 2020, 31-32; 41; 45; 47-48.)
Ensihoitajien syyt alanvaihtoon voivat olla moninaisia ja yksilöllisiä. Tärkeintä olisi kuitenkin olla tietoinen niistä, jotta asioihin voitaisiin vaikuttaa heti työuran alusta alkaen.
Kirjoittajat
Krista Katela on ensihoitaja (AMK), joka työskentelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella hoitotason ensihoitajana. Hän valmistui 12/20 LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan yksikön, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksesta. Kirjoitus pohjautuu opinnäytetyöhön.
Kristiina Helminen on terveystieteiden tohtori ja toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Katela, K. 2020. Ensihoitajan alanvaihtoajatuksiin vaikuttavia tekijöitä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 16.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624433
Määttä, T & Länkimäki, S 2017. Ensihoitopalvelun organisointi. Teoksessa Kuisma, M.; Holmström, P.; Nurmi, J.; Porthan, K. & Taskinen, T. Ensihoito 2017. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Teperi. A-M. 2017. Työssä jaksaminen. Teoksessa Kuisma, M.; Holmström, P.; Nurmi, J.; Porthan, K. & Taskinen, T. Ensihoito 2017. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
