Monimuotoinen luonto on tärkeä osa matkailuelämystä

Matkailuala on tärkeä osa Suomen taloutta luoden työpaikkoja erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Matkailun merkitys myös aluekehitykselle on kiistaton. Kestävän matkailun tila 2023 -raportin mukaan panostamalla toiminnan kestävyyteen Suomi voi nousta Pohjoismaiden kestävimmin kasvavaksi matkailukohteeksi lähitulevaisuudessa. (Levula ym. 2024, 47)

Yksi kestävän matkailun kulmakivistä on ympäristön resurssien optimaalinen käyttö sekä ekologisten prosessien, luonnon monimuotoisuuden ja luonnonperinnön ylläpitäminen. (FCG 2018, 2) Puhdas luonto on tunnistettu yhdeksi Suomen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Myös matkailualan edelläkävijäyritykset tiedostavat luonnon merkityksen liiketoiminnassaan ja toteuttavat luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia. (Levula ym. 2024, 46) Erityisesti mikro- ja pienyritykset ovat kunnostautuneet kestävän matkailun edistäjinä. Työtä ohjaa usein oma ideologia ja toimiminen herkässä luontoympäristössä (FCG 2018, 33).

Vaikka matkailualan toimijat ovat heränneet vastuullisen ja kestävän matkailun edistämiseen, työsarkaa riittää yhä. Ilmastotavoitteiden lisäksi vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen vaativat entistä enemmän huomiota ja alan oman biodiversiteettiohjelman. (Levula ym. 2024, 47) Matkailualan yrityksiä kannustetaankin käytännön toimien lisäksi tarkastelemaan luonnon monimuotoisuutta tulevaisuudessa yhä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin (Sorakunnas ym. 2024, 1).

Unohtumaton saunaelämys syntyy puhtaan veden äärellä

LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa -hankkeessa vahvistetaan Päijät-Hämeen alueen toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista ilmasto- ja luontoteeman ympärillä. Samalla laajennetaan alueen Ilmastokumppanuustoimintamallia tukemaan myös yritysten luontotyötä. (Kasurinen 2024) Hanke järjestää alueen yrityksille vertaisoppimisen tilaisuuksia tukemaan yritysten verkostoitumista, hyvien käytäntöjen vaihtamista ja Ilmastokumppanuuden kehittämistä.

Hanke järjesti kesäkuussa 2025 yritysvierailun Heinolan Kylpylänrannassa sijaitsevaan Rantakylpylään ja sen saunaan. Vierailulla oli mukana matkailualan ja elinkeinoelämän toimijoita Päijät-Hämeestä. Yrittäjä Martti Pöyhönen kertoi Rantakylpylän perustamisen vaiheista ja suomalaisen saunakulttuurin kehittämisestä, ja aiheesta käytiin vilkasta keskustelua. Lopuksi tutustuttiin yrityksen toimintaan saunan lämmössä.

[Alt-teksti: hymyileviä ihmisiä saunarakennuksen edessä.]
Kuva 1. Rantakylpylässä kestävyystyötä ohjaavat arvopohja ja käytännön syyt. (Kuva: Hanna Suutari)

Yrittäjä Martti Pöyhösen puheissa korostui paikan rauhallisuuden, puhtaan luonnon ja kirkkaan veden merkitys miellyttävän saunaelämyksen synnyssä. Parhaiten asiakkaita riittää kesäisinä poutapäivinä. Talvella sopiva pakkanen ja puhdas lumipeite vetoavat saunojiin. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpenevät talvet, loska ja jäiset kävelyväylät tuovat omat haasteensa liiketoiminnalle; vetovoima uhkaa kärsiä ja liukastumisriski kasvaa.

Rantakylpylä on Päijät-Hämeen Ilmastokumppanuusyritys. Yrityksen ilmasto- ja luontotyötä on ohjannut arvojen lisäksi käytännön syyt. Hiilineutraalin saunan suunnittelu-, rakennus- ja käyttövaiheessa on huomioitu energiatehokkuus ja päästöttömyys. Myös jätteiden minimointiin ja kierrätykseen on kiinnitetty huomiota esimerkiksi tuotevalinnoilla.

Ilmastokumppanuudesta apua yrityksille

Euroopanlaajuisesti tarkasteltuna matkailualan yritykset ovat motivoituneita pienentämään toimintansa luontojalanjälkeä ja kasvattamaan positiivista vaikutustaan luonnon monimuotoisuuteen.  Työn tueksi yritykset tarvitsevat tietoa ja ohjausta tavoitteenasetantaan ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. (Ala & Kelemen 2025, 13)

LUONTOLAS-hanke tuottaa tietoiskuja, webinaareja ja infomateriaaleja yritysten liiketoiminnan luontovaikutusten tunnistamisen ja toimenpiteiden asettamisen tueksi. Kehittyvän Ilmastokumppanuuden myötä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on mahdollista saada tietoa ja vertaistukea ilmasto- ja luontotyön tueksi myös jatkossa. (LAB 2025)

Kirjoittajat

Heli Kasurinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja LUONTOLAS-hankkeen asiantuntijana. 

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja tukee työssään yrityksiä vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Lähteet

Ala, H. & Kelemen, A. 2025. Nature perspective in European tourism and hospitality SMEs. Lahti: LAB Universities of Applied Sciences. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-06/nature-perspective-in-european-tourism-and-hospitality-smes.pdf

FCG. 2018. Kestävän matkailun nykytila, haasteet ja kehittämistarpeet. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Helsinki: Visit Finland. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/48e79a/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/loppuraportti_selvitys_kestavan_matkailun_nykytila_ja-kehittamistarpeet-.._.pdf

Kasurinen, H. 2024. Päijät-Hämeen Ilmastokumppanuus laajenee luonnon monimuotoisuusvaikutuksiin. LAB Focus. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/paijat-hameen-ilmastokumppanuus-laajenee-luonnon-monimuotoisuusvaikutuksiin/

LAB. 2025. LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/LUONTOLAS

Levula, E., Linkola, H., Salminen, S., Ugas, O., Åhlström, S., Kokkarinen, L., Liljedahl, P. & Mäkelä, L. 2024. Kestävän matkailun tila 2023. Helsinki: Visit Finland. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/49d3d1/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2024/kestavan-matkailun-tila-2023.pdf

Sorakunnas, E., Räikkönen, J., Konu, H., Grénman, M.&  Tyrväinen, L. 2024. Biodiversity, leadership, and resilience in a national sustainable tourism program. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 1–19. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/15022250.2024.2332308