Mukautettu työ mielenterveyden tukena

Mielenterveysmessut järjestettiin verkossa 19.-20.11.2024. Tapahtumassa kuultiin muun muassa tulevaisuuden kehityssuuntia mielenterveyden yhteydestä työkykyyn sekä mielenterveyshaasteiden tukemisesta työelämässä. Tapahtuma järjestettiin Mielenterveysviikolla, jonka teema oli Mielekäs tulevaisuus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) mukaan mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Sen edistäminen on toimintaa, joka lisää hyvää mielenterveyttä. Maailman terveysjärjestön (WHO 2022) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Kyse ei siis ole pelkästään mielenterveyden häiriöiden oireista tai niiden puuttumisesta, vaan psyykkisen elämän tasapainosta ja hyvinvoinnista (Työterveyslaitos 2024).

Mielenterveyden yhteys työkykyyn

Työn ja mielenterveyden yhteyttä on hyvä pohtia kahdesta näkökulmasta; miten työ vaikuttaa psyykkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin ja miten mielenterveys vaikuttaa työkykyyn. Vaikka mielenterveys työelämässä ei tarkoita ainoastaan diagnosoituja häiriöitä, mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin yksi suurimmista työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairausryhmistä, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella (Työterveyslaitos 2024).

Työelämä ja työtehtävät ovat muuttuneet Suomessa. Taidot ja taitovaatimukset ovat moninaisempia, mikä jo itsessään lisäävät psyykkistä kuormittuneisuutta ja haavoittuvuutta. Rakenteelliset työelämään liittyvät tekijät usein heijastuvat työntekijöiden mielenterveyteen (Työterveyslaitos 2024).  Voidaan puhua psykososiaalisista kuormitustekijöistä, jotka vaikuttavat sekä työntekijän hyvinvointiin että työkykyyn. Psykososiaaliset kuormitustekijät jaetaan työn sisältöön, järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin (Työsuojelu 2024).

Keskeinen viesti tapahtumassa oli, että työn muokkaus suhteessa työtehtäviin edistää mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevien jaksamista ja psyykkistä hyvinvointia sekä työhön paluuta. Työssäkäynnin on yleisesti todettu olevan yhteydessä parempaan mielenterveyteen myös väestötasolla.

Kuva 1. Työn muokkauksella voidaan edistää psyykkistä hyvinvointia. (Engin_Akyurt 2017)


Tulevaisuuden työelämä

Mielenterveysmessuille osallistumisen yhtenä keskeisenä tekijänä oli LAB-ammattikorkeakoulun ja Mente-palvelujen (Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö) yhteishanke Siivittämö (LAB 2024). Hankkeen kohderyhmänä ovat koulutetut kokemusasiantuntijat, mielenterveyssyistä osatyökykyiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutuksen saaneet sekä mielenterveyssyistä työn ja opintojen ulkopuolella olevat henkilöt.

Halusimme saada Mielenterveysmessuilta lisää ymmärrystä, miltä tulevaisuuden työelämä näyttää mielenterveyden näkökulmasta, jotta voimme hyödyntää näitä hankkeen toimenpiteissä.

Tärkeänä havaintona oli se, että jos ihminen jää kokonaan pois työelämästä, häneltä jäävät työelämän psykologiset hyödyt kokematta. Tällä on vaikutusta toipumiseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Myös avoin puheeksiotto ja keskustelu mielenterveyden haasteista työpaikoilla on nyt ja tulevaisuudessa erityisen tärkeää. Työn yleisin mielenterveysvaikutus on, että se parantaa hyvinvointia. Myös muu työ kuin palkkatyö on toipumista ja hyvinvointia edistävää.

Kirjoittaja

Mia Kröneck toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä asiantuntijana Siivittämö-hankkeessa.

Lähteet

Engin_Akyurt. 2017. Tietokone, kannettava tietokone. Pixabay. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tietokone-kannettava-tietokone-2242266/

LAB. 2024. Siivittämö. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/siivittamo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Mielenterveyden edistäminen. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa
https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen

Työsuojelu. 2024. Työolot. Psykososiaalinen kuormitus. Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat

Työterveyslaitos. 2024. Työelämä ja mielenterveys. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoelama-ja-mielenterveys

WHO. 2022. Mental health. World Health Organisation. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response