Tulevaisuuden muotoiluosaaminen vaatii uudenlaista ajattelua. Planetaariset rajat, kiihtyvä digitalisaatio ja nopeasti kiristyvä EU-sääntely pakottavat organisaatiot arvioimaan uudelleen tapansa suunnitella, valmistaa ja käyttää tuotteita. Muotoilijoille tämä merkitsee kasvavaa vastuuta, mutta myös mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten resursseja käytetään, miten ihmiset kuluttavat ja millaisia ratkaisuja yhteiskunnassa rakennetaan.
Yksi merkittävimmistä muotoilutyötä muokkaavista tekijöistä on päivittyvä EU-lainsäädäntö. Ekosuunnitteluasetus, digitaalinen tuotepassi, tekstiilistrategia, rakennusalan lakipaketit, vihreiden väittämien direktiivi ja pakkauslainsäädäntö vaikuttavat suoraan muotoilijan työhön. (Laamanen 2025, 6) Ne lisäävät vaatimuksia esimerkiksi tiedon keräämiselle, dokumentoinnille ja ennakoivalle suunnittelulle.
Perusosaamisesta kestävyysosaamiseen
Ornamon vastuullisuusselvityksen mukaan kestävyysosaaminen jakautuu kahteen kokonaisuuteen: muotoilijan perusosaamiseen, jota sovelletaan kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa, sekä kestävyysosaamiseen, joka tukee vastuullisuustyöhön keskittyvän asiantuntijan tai tiimin työtä.
Muotoilijoilta edellytetään vahvaa perusosaamista, kuten ideointia, ongelmanratkaisua, tutkimusta, visualisointia, iteratiivista kehittämistä ja käyttäjälähtöistä ajattelua sekä kykyä systeemi- ja tulevaisuusajatteluun. (Laamanen 2025, 18)
Systeeminen ajattelu muotoilutyössä tarkoittaa siirtymistä pois lineaarisesta, irrallisesta ongelmanratkaisusta kohti regeneratiivisia järjestelmiä, joissa planeetan hyvinvointi asetetaan suunnittelun keskiöön. Tämä edellyttää myös muotoilumenetelmien kehittämistä vastaamaan monimutkaisiin haasteisiin, kuten ilmasto- ja biodiversiteettikriisiin. (Design Council 2026)
Vastuullisuuteen suuntautuneilta asiantuntijoilta vaaditaan elinkaari- ja arvoketjuymmärrystä, kestävien materiaalien tuntemusta, datan ja mittaamisen hallintaa, liiketoiminta- ja kiertotalousosaamista sekä viestintä- ja argumentointitaitoja ja sääntelyosaamista. (Laamanen 2025, 18) Muotoilija ei enää ole pelkkä ratkaisujen viimeistelijä, vaan toimija, joka pystyy yhdistämään käyttäjäymmärryksen, materiaalitiedon, liiketoiminnan ja sääntelyn näkökulmat. Kestävyysmurros edellyttää uusia taitoja, uusia rooleja ja uudenlaista rohkeutta.
Kansainvälisen toimintaympäristön jännitteet, valtioiden välisten jakolinjojen vahvistuminen ja maailman moninapaistuminen lisäävät epävarmuutta niin markkinoilla kuin yhteiskunnissakin. Tällaisessa tilanteessa korostuu kyky ymmärtää monimutkaisia kokonaisuuksia ja rakentaa kestävää yhteistyötä. (Dufva ym. 2026)
Laamasen (2026) mukaan muotoilijan rooli on paljastaa asioiden taustat ja ajatella systeemisellä tasolla – eikä näin ollen tarjota vain väliaikaisia ratkaisuja. Muotoilijan osaamistarpeisiin kuuluu myös eettinen rohkeus puuttua asioihin. Olennaista on sääntöpohjaisessa yhteiskunnassa pysyminen, jossa sitoudutaan perusperiaatteisiin ja tavoitteisiin. Mikäli näin ei toimita, elämän edellytykset planeetallamme vaarantuvat.
Kohdennettua koulutusta muotoilijan osaamistarpeisiin
LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin SOLA-hankkeessa on kehitetty koulutuspilotteja vastaamaan luovien alojen muuttuvia työelämätarpeita. Koulutusten suunnittelussa on kuultu laajasti luovan alan toimijoita, jotta sisällöt vastaavat suoraan alan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. (Linkki koulutuksen suunnittelua käsittelevään blogitekstiin)
Yksi koulutuspiloteista on ollut Vastuullisuus, kiertotalous ja systeemiajattelu muotoilutyössä, joka on käynnissä maaliskuun 2026 ajan. Koulutuksessa syvennytään vastuullisuuden teemoihin muotoilualojen kontekstissa ja se on suunnattu erityisesti muotoilijoille ja visuaalisten alojen ammattilaisille, jotka kaipaavat osaamisensa päivitystä liittyen kestävyyden teemoihin ja vastuulliseen vaikuttamiseen.
Koulutusteemat määräytyvät suoraan havaittujen osaamistarpeiden ja päivittyvän EU-lainsäädännön mukaan: koulutuksessa käydään läpi systeemiajattelua, kiertotalouden potentiaalia, elinkaaren huomioivaa suunnittelua ja vaikuttavaa sekä vastuullista viestintää.
Kestävyysmurroksessa muotoilija on avainasemassa, sillä muotoilulla vaikutetaan suoraan siihen, millaisia ratkaisuja yhteiskuntaan syntyy. Muotoilijoiden osaamisen kehittäminen onkin investointi paitsi luovien alojen tulevaisuuteen, myös kohti kestävämpää yhteiskuntaa.
Artikkeli on osa LAB-ammattikorkeakoulun SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanketta. SOLA-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. (Linkki hankkeen verkkosivuille)
Kirjoittaja
Annariina Ruokamo työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri ja ammatiltaan vaatesuunnittelija.
Tekoälyltä on pyydetty palautetta artikkelin sisällöstä ja kokonaisrakenteesta.
Lähteet
Design Council. 2026. Systemic Design Toolkit. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://www.designcouncil.org.uk/our-resources/systemic-design-framework/
Laamanen, T. 2025. Kohti konkretiaa – Muotoilijat ja organisaatiot kestävyysmurroksen kynnyksellä. Ornamo. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://www.ornamo.fi/meista/tutkimukset/vastuullisuusselvitys/
Laamanen, T. 2026. EU-kestävyyslainsäädännön vaikutukset muotoilijan työssä ja vastuullisen toiminnan mahdollisuudet. Esitys SOLA-hankkeen koulutuksessa Vastuullisuus, kiertotalous ja systeemiajattelu muotoilutyössä. 10.3.2026. Lahti.
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf
Linkit
Linkki 1. Apajalahti, S. 2025. Yhteiskehittämällä suunta luovien alojen koulutuskokonaisuudelle. LAB Focus. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/yhteiskehittamalla-suunta-luovien-alojen-koulutuskokonaisuudelle/
Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. SOLA- uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanke. Viitattu 13.3.2026. Saatavissa https://luovuudensola.fi
