Muoviyhdistys ry ja Biosykli-projekti järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa kuultiin ajankohtaisia asioita muovien raaka-ainetilanteesta, huoltovarmuudesta ja kiertotaloudesta.
Muoveja pitää saada kierrätettyä entistä enemmän ja siihen kehitetään uusia tekniikoita. Kemialliselta kierrätykseltä odotetaan paljon, koska se ei vaikuta muovien ominaisuuksiin samalla tavalla kuin mekaaninen lajittelu (Granath 2020.). Webinaarissa tätä korostivat niin raaka-aineiden kuin muovituotteiden valmistajat.
Muovistakin voi olla puutetta
Koronapandemian myötä raaka-aineista on niukkuutta myös muovien osalta. Tämä heijastuu tuotteiden valmistukseen ja niiden hintoihin. Toisaalta saatavuus on ongelma myös huoltovarmuuden kannalta.
Borealis Polymersin myyntipäällikkö Tomi Kangas kuvasi webinaariesityksessään syitä puutteeseen (KUVA 2): Euroopassa muovien hinnat laskivat, joka aiheutti vientiä muualle, konttipula vaikeuttaa tuontia Aasiasta, nyt hintaero Euroopan ja Aasian välillä on valtava. Yhdysvalloissa talven laaja pakkasjakso sekoitti raaka-aineiden valmistuksen, kun energiatuotantoa jouduttiin säännöstelemään. Kysyntä raaka-aineille on huomattavasti suurempaa kuin tarjonta, periaatteessa uusia tuotantolaitoksia pystyttäisiin rakentamaan sen varjolla useita. (Kangas 2021.)
Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Mirva Ojala nosti esiin monia arkipäivän kohtia, joissa muovilla on tärkeä rooli kriiseissäkin. Huoltovarmuuskriittisiä tuotteita tarvitaan esimerkiksi vesihuoltoon, elintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja niiden pakkauksiin, kuljetuskalustoon, ihmisten suojaukseen. Osalla tuotteista on mm. hygienia- ja lujuusvaatimuksia, tarvitaan kosteuden ja lämpötilojen vaihtelun sietokykyä. (Ojala 2021.)
Bio- ja uusiomateriaalien käytössä haasteita
Muoviyhdistys ry:n tekemien haastattelujen perusteella suomalaisilla muovituotteiden valmistajilla on kiinnostusta käyttää biopohjaisia ja uusioraaka-aineita, kunhan saatavuus ja hinta ovat kohdallaan. Sekava terminologia, lainsäädäntö ja tekniset haasteet rajoittavat osaltaan käyttöä (KUVA 3). (Taitto 2021.)
Iso osa muoveista päätyy edelleen energiakäyttöön, koska kierrätystä ja uusiokäyttöä ei ole kehitetty tarpeeksi. Muovien kierrätyksestä keskitytään monesti vain pakkauksiin, mutta muovien kiertotaloudessa on huomioitava myös muut sovellukset kuten muovikomposiitit (esim. veneet ja tuulivoimalat) ja rakentamisen muovit. Rakennustyömaiden muoveissa on paljon helposti kierrätettäviä materiaaleja, kuten erilaiset suojakalvot, kunhan vain työmaan tilat ja kierrätyksen helppous työntekijöille on mahdollistettu (Syvänne 2021.).
Kun webinaariähkyä on vuosi takana, tilaisuus järjestettiin tekniikalla, jossa esiintyjät olivat livenä studiossa. Tämä toi osaltaan mielenkiintoa ja elävyyttä esityksiin. Ilmoittautuneita päivään oli 120 kuulijaa, joka oli loistava määrä. Katsojat pysyivät hienosti linjoilla koko pitkän päivän.
Kirjoittaja
Mari Sarvaala toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous -hankkeessa, jossa kehitetään uusia biopohjaisia ratkaisuja kiertotalouteen.
Lähteet
Granath, J. 2020. Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys muovien megaongelman? Kemia-lehti. [Viitattu 19.5.2021]. Saatavissa: https://www.kemia-lehti.fi/ratkaiseeko-kemiallinen-kierratys-muovien-megaongelman/
Kangas, T. 2021. Raaka-ainemarkkinoiden tilannekatsaus ja kiertotalouden näkymiä. Esitys Muovien kiertotalous-webinaarissa 18.5.2021.
Ojala, M. 2021. Bio- ja uusiomuovien rooli huoltovarmuudessa. Esitys Muovien kiertotalous-webinaarissa 18.5.2021.
Syvänne, J. 2021. Rakentamisen muovit kiertoon. Esitys Muovien kiertotalous-webinaarissa 18.5.2021.
Taitto, V. 2021. Muovialan näkemyksiä – bio- ja uusiomuovien haasteet ja mahdollisuudet. Esitys Muovien kiertotalous-webinaarissa 18.5.2021.
Linkit
Linkki 1. LAB. 2021. BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous. [Viitattu 19.5.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/biosykli
Kuvat
Kuva 1. Tankilevitch, P. 2020. 3738388. Pexels. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kierratys-saaste-kasa-ekologia-3738388/
Kuva 2. Kangas, T. 2021. Raaka-ainemarkkinoiden tilannekatsaus ja kiertotalouden näkymiä. Esitys Muovien kiertotalous-webinaarissa 18.5.2021.
Kuva 3. Taitto, V. 2021. Muovialan näkemyksiä – bio- ja uusiomuovien haasteet ja mahdollisuudet. Esitys Muovien kiertotalous-webinaarissa 18.5.2021.
