Naapureiden loppuseminaari kokosi toimijat yhteen

Lähes sata osallistujaa kokoontui Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -ESR-hankkeen loppuseminaariin. Tilaisuuden avasi TKI-päällikkö Jukka-Pekka Somera LAB-ammattikorkeakoulusta. Hän kertoi hankkeen tavoitteista ja kehittämistoiminnasta lyhyesti sekä totesi avauspuheenvuorossaan, että ”asukkaiden osallisuus on näkynyt vahvasti koko ajan ja tuloksia halutaan nyt esitellä lyhyesti loppuseminaarissa”.

Lähinaapuri apuna kehitysvammaisten arjessa

Jere Virinsalon ja Tino Lehtisen videodokumentti Lähinaapuri apuna kehitysvammaisten arjessa kuvaa kehitysvammaisten elämää asukkaina naapuriyhteisössä sekä sitä, miten lähinaapuri tukee itsenäisessä asumisessa ja rakentaa toiminnallaan yhteisöllisyyttä.  Seminaarin ohjelma käynnistyi paneelikeskustelulla hankkeen aikana tuotetusta videodokumentista. Paneelissa kuultiin dokumentin tekijöiden ja dokumentissa esiintyvien Kiian, Jarin ja Aten ajatuksia projektin yhteisestä valmistelusta sekä kuvaamisen aikana syntyneistä tunteista ja ajatuksista. Dokumentissa esiintyminen oli jännittänyt esiintyjiä, mutta rohkeus kuvattavana olemiseen oli kasvanut tekemisen myötä. Videodokumentti esitettiin paneelikeskustelun jälkeen yleisölle, joka pääsi esittämään myös kysymyksiä ja kommentteja. Kehitysvammaliiton kouluttaja Niina Sillapää kommentoi kehitysvammaisten uudenlaista tapaa asua omassa kodissa, mitä dokumentti kuvasi hänen mukaansa onnistuneesti.

Kuva 1. Lähinaapurit Juha, Elina ja Noora kertoivat seminaarissa tapaavansa Päivin, Lotan ja Akselin kanssa yhteisen tekemisen merkeissä. He muun muassa pelaavat yhdessä mölkkyä tai leipovat mokkapaloja (Kuva: Ilkka Väänänen)
Kuva 1. Lähinaapurit Juha, Elina ja Noora kertoivat seminaarissa tapaavansa Päivin, Lotan ja Akselin kanssa yhteisen tekemisen merkeissä. He muun muassa pelaavat yhdessä mölkkyä tai leipovat mokkapaloja (Kuva: Ilkka Väänänen)

Tuettu asuminen hyödyntää digitaalisia ratkaisuja

Wompatti-voimavaramittari on asiakkaan hyvinvointiin vaikuttavien voimavarojen ja avun tarpeen mittari.  Mittaria kehittämässä ollut ja sitä seminaarissa esitellyt lehtori Kati Kiiski muistutti, että mittarin painopiste on elämistaidoissa ja niiden kehittämisessä, ei ainoastaan toimintakyvyssä ja sen vajeissa. Mittari on arjen apuväline asiakastyöhön. Sen avulla voidaan kerätä esimerkiksi esitietoja palvelusuunnitelmaan tai käyttää sitä keskustelun avauksena ja tukena. Seurantamittauksella voidaan tehdä näkyväksi muutos asiakkaan tilanteessa. Mittarin käyttöä seminaarissa demonstroivat draamallisen työskentelyn menetelmillä vammaispalvelujen toimintaterapeutti Heli Pitkänen ja Jyri asiakkaan roolin eläytyen.

Kuva 2. Kymmenen osa-aluetta sisältävää Wompatti-voimavaramittarin voi täyttää paperiversiona tai käyttää sähköisenä mobiilisti. Mittarin digitaalista versiota esitteli yleisölle lehtori Jouni Könönen (Kuva: Ilkka Väänänen)
Kuva 2. Kymmenen osa-aluetta sisältävää Wompatti-voimavaramittarin voi täyttää paperiversiona tai käyttää sähköisenä mobiilisti. Mittarin digitaalista versiota esitteli yleisölle lehtori Jouni Könönen (Kuva: Ilkka Väänänen)

Digitaaliset ratkaisut ovat olleet tarkastelussa erityisesti hankkeen osatoteuttajan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tuetun asumisen tiimissä. Kehittämiskohteita ovat kuvapuheluiden tehokkaampi hyödyntäminen ja selkeyttäminen tuetun asumisen yhtenä palvelumuotona, jolla mahdollistetaan asiakkaan kotona asuminen.  Kuvapuheluiden avulla asiakas saa rohkeutta ja osaamista digitaalisten laitteiden käyttöön ja sosiaaliset verkostot kasvavat digitaalisessa ympäristössä.

Kuva 3. Lehtori Kati Ojalan ja vammaispalveluiden toimintayksikön esimiehen Satu Huhtiaisen mukaan digitaalisuuden mahdollisuuksia ja työkäytäntöjen uudistamisen tarpeita on pohdittu yhdessä henkilöstön kanssa (Kuva: Ilkka Väänänen)
Kuva 3. Lehtori Kati Ojalan ja vammaispalveluiden toimintayksikön esimiehen Satu Huhtiaisen mukaan digitaalisuuden mahdollisuuksia ja työkäytäntöjen uudistamisen tarpeita on pohdittu yhdessä henkilöstön kanssa (Kuva: Ilkka Väänänen)

Ilta- ja viikonlopputoiminta kokoaa porukan yhteen viikoittain

Asukkaiden vapaa-aikaan sijoittuvaa ilta- ja viikonlopputoimintaa on käynnistetty Ilta-Olkkarilla Lahdessa ja Ilta-Pumpussa Lappeenrannassa.  Toiminnan pyörittämisestä vastaavat koulutetut vertaisohjaajat. Asukkaat oppivat tuntemaan toisensa yhteisen tekemisen kautta ja samalla yksinäisyys helpottuu. Toiminta voi käytännössä olla yhteistä kahvittelua ja elokuvien katsomista tai retki lähiympäristöön ja sellaisen harrastuksen pariin, johon ei yksin tulisi lähdettyä.

Kuva 4. Ilta-Pumpun vertaisohjaajia haastattelee vammaispalveluiden toimintaterapeutti Heli Pitkänen, jolle vertaisohjaajat Hilla ja Mira kertovat, että haastavinta on toiminnan suunnittelu monipuoliseksi ja kaikille sopivaksi. (Kuva: Ilkka Väänänen)
Kuva 4. Ilta-Pumpun vertaisohjaajia haastattelee vammaispalveluiden toimintaterapeutti Heli Pitkänen, jolle vertaisohjaajat Hilla ja Mira kertovat, että haastavinta on toiminnan suunnittelu monipuoliseksi ja kaikille sopivaksi. (Kuva: Ilkka Väänänen)

Jokainen voi olla toiselle hyvä naapuri

Kouluttaja ja psykoterapeutti Riitta Malkamäki on hankkeen aikana vetänyt vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen työpajoja. Hän palasi seminaarissa työpajoissa nousseihin ajatuksiin siitä, mitä yhteisöllisyyttä rakentavia tekoja voimme tehdä arjessa omassa naapuriyhteisössämme. Riitan seminaarissa ohjaamassa harjoituksessa osallistujat pääsivät jakamaan vinkkejä hyvään kohtaamiseen ja konkreettiseen apuun omassa naapuriyhteisössä. Riitan koulutukset ovat lisänneet vammaispalveluissa työskentelevien henkilöiden asiakaslähtöisen toiminnan ja ratkaisukeskeisten toimintatapojen osaamista ja osallistaneet kokemusasiantuntijoina kohderyhmään kuuluvia.

Kuva 5. Riitta Malkamäki kertoo Kuinka tulet minun kotiini -huoneentaulun keskeisimmistä periaatteista (Kuva: Ilkka Väänänen)
Kuva 5. Riitta Malkamäki kertoo Kuinka tulet minun kotiini -huoneentaulun keskeisimmistä periaatteista (Kuva: Ilkka Väänänen)

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa rahoittajan terveiset tuonuthallitusneuvos Jaana Huhta Sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat vahvistuneet, kun ihmiset itse ovat olleet toimijoina mukana vaikuttamassa niihin asioihin, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. Lopuksi Naapurit-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut, PHHYKY:n vammaispalveluiden tulosalueen johtaja, Pirkko Valtanen kiitti loppuseminaarin järjestelyistä ja kaikkia hankkeeseen osallistuneita toimijoita.

Kirjoittaja

Kati Ojala toimii lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeessa

Kuvat

Ilkka Väänänen toimii erikoistutkijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeessa

Asiakkaat esiintyvät tekstissä etunimillä ja työntekijöistä on kokonimi ja titteli.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *