Työvoimatiekartan loppuraportin mukaan vuonna 2022 sote- ja ICT-alalla kärsittiin eniten työvoimapulasta, eli vapaata työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla. Ratkaisukeinoksi ICT-alan ongelmaan tarjottiin muun muassa ICT-alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. (Larja & Peltonen 2023, 16.) TOIVE – Suuntana yhdenvertainen työelämä -hankkeessa yhtenä keinona ongelman ratkaisemiseksi nähdään sukupuolten välisen ammatillisen segregaation lieventäminen IT-, peli- ja kilpapelaamisalalla. Suomen väestö ikääntyy, nuoret ikäluokat pienentyvät ja osaajatarpeita on myös muilla aloilla, joten tarvitaan monenlaisia keinoja suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitoon (Teknologiateollisuus 2023).
Teknologiateollisuuden osaajatarveselvityksen mukaan ala tarvitsee 130 000 uutta osaajaa kymmenen vuoden sisällä. Tällä hetkellä teknologiateollisuudessa työskentelee 317 000 työntekijää. Teollisuuden digivihreä uudistuminen mahdollistaisi talouskasvun, mikäli alalle saataisiin riittävästi osaajia. Positiivista on se, että yhä enemmän naisia hakeutuu ICT-alan koulutuksiin. Ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusten ensisijaisista hakijoista 23 prosenttia oli naisia kevään 2023 yhteishaussa, ja ICT-alan koulutusten ensisijaisista hakijoista oli naisia 28 prosenttia. (Teknologiateollisuus 2023.) TOIVE-hankkeessa luodaan naisille ja binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella oleville henkilöille konkreettisia polkuja koulutukseen ja työelämään tarjoamalla yrittäjyysosaamista, esikuvia ja verkostoja sekä työharjoittelumahdollisuuksia.
ICT-alan kiinnostavuus naisten näkökulmasta
Naiset ja miehet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa IT-alalla. Naiset kohtaavat tietoteknisten taitojen kyseenalaistamista, syrjintää ja näkymättömiä sukupuolisopimuksia, jotka ohjaavat naiset ja miehet erilaisiin rooleihin työpaikoilla. (Lahtinen 2023.) Atean tekemän tutkimuksen mukaan 25 prosenttia 18–34 -vuotiaista naisista oli sitä mieltä, että it-alan työpaikat ovat vetovoimaisia verrattuna muihin toimialoihin, ja 26 prosenttia oli eri mieltä asiasta. Lähes puolet naisista ei ollut kiinnostunut it-alasta sen teknisyyden tai vaikeuden takia, vaikka alalla on hyvin erilaisia tehtäviä tarjolla. (Atea 2023.) Naiset, jotka ovat päätyneet IT-alalle vasta suoritettuaan ensin jonkin muun tutkinnon, kertovat syyksi perheiden tai kavereiden suhtautumisen alaan, opinto-ohjaajan näkemykset ja ennakkoluulot (Siltasalmi-Kautto 2023, 21).
IT-alalla opiskelevat naiset ovat kokeneet alan mielenkiintoisena ja hyvänä valintana (Siltasalmi-Kautto 2023, 22). Elorannan tutkimuksen mukaan naiset, jotka olivat valinneet IT-alan, pitivät ongelmanratkaisua, loogisuutta ja itsensä haastamista IT-alan parhaina puolina. Työ on joustavaa ja hyväpalkkaista. Kuitenkaan alaa ei tunneta hyvin, ja siitä on monenlaisia ennakkokäsityksiä. (Eloranta 2020, 43.) Opiskelujen alussa ja ensimmäisissä työpaikoissa olisi hyötyä mentoroinnista, mutta mentorin löytäminen ei aina ole helppoa (Siltasalmi-Kautto 2023, 29). Naisroolimalleja ja -esikuvia tarvitaan, ja sen vuoksi myös TOIVE-hankkeessa on luotu mentoriverkostoa.
Linkki Toive-hankkeen nettisivuille.
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa TKI-asiantuntijana TOIVE – Suuntana yhdenvertainen työelämä -hankkeessa sekä projektipäällikkönä KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa ja OHiTe – Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin -hankkeessa.
Lähteet
Atea. 2022. Lisää naisia it-alalle! Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://www.atea.fi/artikkelit-ja-tutkimukset/2022/it-alalle-tarvitaan-enemman-naisia/
Eloranta, J. 2020. Naiset miesvaltaisella alalla. Kahden tutkinto-ohjelman naisopiskelijoiden näkemys opiskelusta IT-alalla. Pro gradu -tutkielma. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Tampereen yliopisto, Tampere. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114818
Firmbee. 2015. Älypuhelin, kuva, puhelin, mobiili. Pixabay / CC0. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/%C3%A4lypuhelin-kuva-puhelin-mobiili-623722/
Lahtinen, P. 2023. Naisten asema IT-alalla. Tietotekniikan kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86883/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202305112962.pdf
Larja, L. & Peltonen, J. 2023. Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportti. TEM-analyyseja 113/2023.Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164550/Ty%C3%B6voimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf
Pexels. 2016. Nainen, kannettava tietokone. Pixabay / CC0. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nainen-kannettava-tietokone-1851464/
Siltasalmi-Kautto, R. 2023. Miten tukea IT-uran alussa olevia naisia kohti huippuasiantuntijuutta? YAMK-opinnäytetyö. Tekniikan ja liikenteen ala. Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/801370/Siltasalmi-Kautto_Reetta.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Teknologiateollisuus. 2023. Naiset kiipeävät vuosittain uuteen ennätykseen tekniikan alan koulutukseen hakijoissa. Uutinen. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/naiset-kiipeavat-vuosittain-uuteen-ennatykseen-tekniikan-alan-koulutukseen
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. TOIVE – Suuntana yhdenvertainen työelämä. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/toive-suuntana-yhdenvertainen-tyoelama
