Naisjalkapalloilija ja polven eturistisidevamma

Polven eturistisidevamma eli ACL-vamma (anterior cruciata ligament) on vakava polvivamma, joka johtaa lähes aina useamman kuukauden taukoon otteluista ja täysipainoisesta harjoittelusta. Useissa tapauksissa polvi ei kuntoutuksesta tai leikkaushoidosta huolimatta palaudu ennalleen. (Leppänen & Löfgren 2017, 36.) Vammaan liittyy usein myös liitännäisvammoja, kuten sisemmän sivusiteen tai nivelkierukan repeäminen, tai molemmat. ACL-vamma liitännäisvammoineen aiheuttaa väliaikaista elämänlaadun huonontumista, mutta on myös merkittävä riskitekijä myöhemmälle polven nivelrikolle. (Frobell ym. 2010.)

Naisjalkapalloilijoilla on vähintään kaksinkertainen riski saada ensimmäinen ACL-vamma miespelaajiin verrattuna (Magaña-Ramírez ym. 2024). Paluu korkealle aktiivisuustasolle ACL-vamman jälkeen voi johtaa 15–25 kertaa suurempaan mahdollisuuteen vamman uusiutumiseen tai toiseen polveen tulevaan ACL-vammaan. Vamman uusiutumisriski on kohonnut kaikilla korkeaan aktiivisuustasoon palanneilla, mutta naisilla riski saada vamma samaan polveen on nelinkertainen, ja toiseen polveen kuusinkertainen miehiin verrattuna. (Hewett ym. 2016.)

Riskitekijät

ACL-vammojen riskitekijöitä on tutkittu useissa tutkimuksissa ja ehdotuksia riskitekijöiksi ja syiksi naisten suuremmalle altistukselle vammoihin on esitetty useita. Riskitekijöiksi on ehdotettu rakenteellisia eroja anatomiassa, kuten esimerkiksi pienempää ACL:n poikkipinta-alaa, nivelsiteiden löysyyttä tai alaraajojen epäsymmetriaa (Bradsell & Frank 2022). Naisilla havaitaan miehiä useammin polven sisäänpäin taipumista, joka on tunnistettu merkittäväksi riskitekijäksi ACL-vammalle (Magaña-Ramírez ym. 2024). Hewettin ym. (2016) mukaan potilaat, joille on tehty ACL:n korjausleikkaus, suosivat käytössä vahingoittumatonta raajaa, joka voi johtaa alaraajojen pehmytkudosten epäsymmetriaan ja olla selittämässä osittain vammojen uusiutumista samaan tai toiseen polveen.

Sukupuolierot hormonaalisessa toiminnassa, neuromuskulaarisessa kontrollissa ja biomekaniikassa vaikuttavat todennäköisesti ACL-vammojen syntyyn (Hewett ym. 2016).  Neuromuskulaarisella kontrollilla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin lihakset ja hermosto toimivat yhdessä urheilusuorituksen aikana, jotta polvi liikkuisi tehokkaasti ja turvallisesti. Mikäli näiden välinen yhteistyö ei toimi, polvi voi liikkua tavalla, joka lisää vammaan altistumisen riskiä. (Bradsell & Frank 2022.) Puutteita biomekaniikassa, kuten esimerkiksi heikentynyt nivelten liikkuvuus, ja neuromuskulaarisessa kontrollissa, kuten esimerkiksi lihasepätasapaino, heikentynyt keskivartalon hallinta tai nivelten heikentynyt asentotunto, on usein ehdotettu tärkeimmiksi muokattaviksi riskitekijöiksi (Olivares-Jabalera ym. 2021). Useat tutkimukset ovat raportoineet naisten suuremmasta alttiudesta vammoihin preovulaatiovaiheen aikana, minkä jotkut tutkijat ovat yhdistäneet estrogeenin vaihteluihin. Estrogeenin vaikutukset ja sen rooli ACL-vammoissa naisilla on kuitenkin edelleen kiistanalainen ja vaikuttaa riippuvan iästä, hormonaalisesta tilasta ja aktiivisuustasosta. Harvat tutkimukset ovat arvioineet testosteronin ja ACL-vamman välistä suhdetta, mutta yleisesti on raportoitu sen vahvistavasta roolista ACL:n kestävyyteen. (Bradsell & Frank 2022.)

Tutkimusnäyttöä tarvitaan lisää vammariskin vähentämiseksi

Huolimatta kaikista ehdotuksista hormonaalisesta toiminnasta aina anatomisiin eroihin asti ei minkään näistä riskitekijöistä voida sanoa yksiselitteisesti aiheuttavan ACL-vammaa. Ainoat riskitekijät, jotka tiedetään varmuudella, ovat naissukupuoli ja aiempi ACL-vamma. Mitä riskitekijöitä nämä pitävät sisällään, on vielä puutteellisen näytön vuoksi epävarmaa. Tutkimusnäyttöä tarvitaan siis lisää, jotta ACL-vammoja saadaan entistä tehokkaammin vähennettyä.

Heikkalan ym. (2025) opinnäytetyö käsittelee ACL-vammariskin pienentämisen mahdollisuuksia alkulämmittelyn avulla ja tuotoksena syntyi opas ja harjoitepankki alkulämmittelyyn sisällytettävistä harjoitteista.

Lähteet

Bradsell, H. & Frank, R.M. 2022. Anterior cruciate ligament injury prevention. Annals of joint. Vol. 7. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://aoj.amegroups.org/article/view/6644/html

Frobell, R., Roos, E., Roos, H., Ranstam, J. & Lohmander, S. 2010. A Randomized Trial of Treatment for Acute Anterior Cruciate Ligament Tears. The New England journal of medicine. Vol. 363 (4). Viitattu 5.2.2025. Saatavissa DOI: 10.1056/NEJMoa0907797

Heikkala, T. Hirvonen, S. & Law, P. 2025. Naisjalkapalloilijoiden eturistisidevammariskiä vähentävä harjoittelu osana alkulämmittelyä : opas valmentajille. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183033

Hewett, T., Myer, G., Ford, K., Paterno, M. & Quatman, C. 2016. Mechanisms, prediction, and prevention of ACL injuries: Cut risk with three sharpened and validated tools. Journal of orthopaedic research. Vol 34 (11). Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/jor.23414

Leppänen, M. & Löfgren, K. 2017. Urheilun kipupisteet. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.

Magaña-Ramírez, M., Gallardo-Gómez, D., Álvarez-Barbosa, F. & Corral-Pernía, J. 2024. What exercise programme is the most appropriate to mitigate anterior cruciate ligament injury risk in football (soccer) players? A systematic review and network meta-analysis. Journal of Science and Medicine in Sports. Vol. 27 (4). Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://www.jsams.org/article/S1440-2440(24)00049-5/fulltext

Olivares-Jabalera, J., Fílter-Ruger, A., Dos’Santos, T., Afonso, J., Della Villa, F., Morente-Sánchez, J., Soto-Hermoso, V.M. & Requena, B. 2021. Exercise-Based Training Strategies to Reduce the Incidence or Mitigate the Risk Factors of Anterior Cruciate Ligament Injury in Adult Football (Soccer) Players: A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 18 (24). Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://www.mdpi.com/1660-4601/18/24/13351

Terve urheilija. 2021. Uusi tutkimus: Eturistisidevamma lisää uuden polvivamman riskiä moninkertaiseksi. Viitattu 11.2.2025. Saatavissa https://terveurheilija.fi/ajankohtaista/tutkimus-eturistisidevamma-lisaa-uuden-polvivamman-riskia-moninkertaiseksi/