Luontomatkailu ja luonnossa liikkuminen ovat vapaa-ajan harrasteita, joihin liittyy lukemattomia erilaisia turvallisuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnossa liikuttaessa esimerkiksi korkeat ja jyrkät maastonkohdat, äärimmäisten lämpötilojen kohtaaminen, huonokuntoiset retkeilyrakenteet, villieläinten kohtaaminen ja vesillä tai erämaaolosuhteissa liikkuminen ovat vaaranpaikkoja, jotka joskus konkretisoituvat onnettomiksi otsikoiksi iltapäivälehtiin. Toisaalta, juuri nämä samat seikat saattavat luoda seikkailuntuntua, joka joillekin luonnossa liikkujille voi olla oleellinen kokemuksen elämyksellisyyttä lisäävä asia, kun riski kuitenkin pysyy hallinnassa.
![[Alt-teksti: kiipeilijä on lähdössä laskeutumaan kallion laelta alas. Kallio on erämaajärven rannalla.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/11/726_2022_Nakokulmia-luontomatkailun-turvallisuuteen_1-1024x624.jpg)
Palveluntuottajan varautuminen tärkeää
Matkailupalvelujen tuottajan näkökulmasta riskien hallinta ja turvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, jopa osa palvelujen laatua. Business Finland (2022) on kehittänyt matkailualan turvallisuuden edistämiseen Matupa-turvallisuuspassin, joka antaa yrittäjille valmiudet turvallisten matkailupalvelujen kehittämiseen. Toisen hyvän keinon tutustua matkailuun liittyviin turvallisuusnäkökohtiin tarjoaa Lapin ammattikorkeakoulun (2015) kehittämä Matkailun turvallisuustyökalut -sivusto, josta löytyy eri toimialoille koottuja tietopaketteja turvallisuusasioista.
Tapahtumatuottajan kannattaa jo aikaisessa vaiheessa tapahtuman suunnitteluprosessia tutustua myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (2022) ohjeisiin yleisötapahtuman järjestäjälle.
![[Alt-teksti: Erämaan rakennettu taukopaikka nimeltä Hangaskuru. Avorakennelma, jyrkkä katto, kaikkialla paksu kerros lunta. Rakennelman edessä on maastopyörä, jonka paksut renkaat ovat lumiset.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/11/726_2022_Nakokulmia-luontomatkailun-turvallisuuteen_2-1-1024x600.jpg)
Terveysturvallinen toimintamuoto
Kun tarkastelua laajennetaan yksittäisen matkailijan kokemuksista ja palvelun tuottajan tarpeista laajempiin, aluekohtaisiin aspekteihin, saa epävarmuus ja riskien hallinnan tarve entistä suuremman painoarvon. Suomea on totuttu pitämään turvallisena matkailumaana, mutta tämän hetken maailmantilanne on tuonut olosuhteisiin täällä uudenlaista epävakautta.
Covid-19-pandemian aikana esille on noussut esille myös aiemmin varsin näkymätön terveysturvallisuuden käsite, joka luontomatkailussa koskettaa vahvimmin yleisötapahtumia sekä opastettuja retkiä. Luontomatkailu on terveysturvallisuuden näkökulmasta sikäli turvallinen toimintamuoto, että luonnossa infektioriski esimerkiksi Covidin osalta on huomattavasti matalampi kuin sisätiloissa.
Luontomatkailumaana Suomi taas on monia muita kohteita turvallisempi muun muassa harvan asutuksensa sekä hyvän hygieniatasonsa vuoksi. Täällä on luontomatkailijalle tilaa nauttia laadukkaista elämyksistä turvallisessa palveluympäristössä, esimerkiksi pyörämatkailun parissa.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä. LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2022) turvallisuusasiat ovat nousseet esille osana pyörämatkailun alueellisen tapahtumapäivän suunnittelua.
Lähteet
Business Finland. 2022. Työkaluja turvallisuuteen. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/tyokaluja-turvallisuuteen
LAB. 2022. Pyörämatkailijan Päijät-Häme. Hanke. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame
Lapin ammattikorkeakoulu Oy. 2015. Matkailun turvallisuustyökalut. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/turvallisuusnormisto/
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. 2022. Tapahtumaturvallisuus. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
