Digitalisaation myötä monille nuorille on arkipäivää kertoa valokuvien avulla omasta elämästään sosiaalisen median eri kanavissa. Kun valokuvia hyödynnetään osana sosiaalialalla tehtävää ohjaustyötä, puhutaan usein terapeuttisesta valokuvatyöskentelystä. Loewenthal (2020, 333) viittaa artikkelissaan useisiin lähteisiin, joissa terapeuttinen valokuvatyöskentely määritellään yksilön ja valokuvan väliseksi vuorovaikutukseksi.
Narratiivinen valokuvatyöskentely menetelmänä
Syksyllä 2022 LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat toteuttivat osana opinnäytetyötään viiden tapaamiskerran narratiivisen valokuvatyöskentelyn Lahden Diakonialaitoksen sote-työpaja Stoorin nuorille. Narratiivinen valokuvatyöskentely -termi kuvastaa parhaiten sitä ryhmämuotoista menetelmää, jota työskentelyssä käytettiin, ja se kuuluu terapeuttisen valokuvatyöskentelyn käsitteen alle. Työskentelyn tarkoituksena oli tukea nuorten itsetuntoa sekä auttaa heitä löytämään omia vahvuuksia ja voimavaroja. Työskentelyn pohjalta luotiin myös narratiivisen valokuvatyöskentelyn ohjausopas Lahden Diakonialaitoksen työntekijöiden käyttöön. (Heikkilä Antunes ym. 2023.)
Valokuvan käyttöön yhdistettynä narratiivisuus eli tarinallisuus soveltuu erittäin hyvin nuorten kanssa tehtävään työhön, koska se mahdollistaa vertaistensa kohtaamisen uudella tavalla. Samalla narratiivisuus luo tilaa ja uusia välineitä keskustelulle ja vuorovaikutukselle. Kun narratiivisuus sidotaan osallistujia kunnioittavaan työskentelytapaan ja terapeuttisen valokuvauksen menetelmiin, on se hyvä lähtökohta sekä identiteettityöhön että oman elämän jäsentämiseen. (Määttä ym. 2015.)
Sote-koulutus tarpeen ohjaajalle
Luoville ja toiminnallisille menetelmille on sosiaalialalla nuorten kanssa tehtävässä työssä tilaa, koska perinteiset keskusteluun pohjautuvat menetelmät eivät auta kaikkia nuoria (Määttä 2015). Narratiivinen valokuvatyöskentely tukee voimavarojen sekä vahvuuksien löytämistä ja auttaa vahvistamaan itsetuntoa (Savolainen ym. 2008).
Valokuvatyöskentely on moniin luoviin menetelmiin verrattuna helposti toteutettava menetelmä, koska ohjaajalta ei vaadita valokuvaterapeutin tai muuta vastaavaa valokuvaukseen liittyvää koulutusta. Narratiivinen valokuvatyöskentely ei myöskään vaadi ohjaajalta eikä osallistujaltakaan valokuvaukseen liittyvää erityistä teknistä osaamista tai taiteellista lahjakkuutta. Ohjaajalla tulee kuitenkin olla sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus, koska valokuvatyöskentely voi nostaa pintaan prosessoitavia emotionaalisia asioita (Halkola 2013).
Kirjoittajat
Sari Hujanen ja Laura Laihia ovat keväällä 2023 valmistuvia sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella sosiaalialan lehtorina.
Lähteet
Halkola, U. 2013. A photograph as a therapeutic experience. Teoksessa Loewenthal D. (toim.). Phototherapy and therapeutic photography in a digital age. Hove: Routledge. 21–30.
Heikkilä Antunes, S., Hujanen, S. & Laihia, L. 2023. Tällainen minä olen – Narratiivinen valokuvatyöskentely työpajanuorille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135244
icsilviu. 2019. Tyttö, nainen, nuori, hiukset, pitkät. Pixabay. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tytt%C3%B6-nainen-nuori-hiukset-pitk%C3%A4-4645673/
Loewenthal, D. 2020. The Therapeutic Use of Photography: Phototherapy and Therapeutic Photography. Teoksessa Pauwels, L. & Mannay, D. (toim.) The SAGE Handbook of Visual Research Methods. Los Angeles: SAGE Publications, 333–350.
Määttä, T., Muranen P., Liikamaa A., Björninen L., Lindh, J., Linnakangas R., Mikkonen K., Jailo R, Satamo I. & Laitinen M. 2015. Selfmie – Digitarinat ja kuvat nuorten kokemustiedon kertojina. Lapin yliopisto. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61970/SelfMie_pdfa.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Savolainen, M., Taipale, P. & McCracken, D. 2008. Maailman ihanin tyttö: The loveliest girl in the world. Helsinki: Blink Entertainment.
