Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, kun väestö ikääntyy. Pian työnantajat kilpailevat työntekijöistä, joten työnantajien tulisi keskittyä ylläpitämään ja parantamaan imagoaan sekä luomaan kilpailuetua, jolla saadaan parhaat yksilöt hakemaan töitä ja pysymään töissä organisaatiossa. Selvittämällä, millaiset asiat tai toimet lisäisivät työntekijöiden ylpeyttä työstä tai työnantajasta, päästään alkuun (Haapala & Lehtipuu 2021).
Opinnäytetyössä (Lehtola 2023) tutkittiin työsuhde-etuja. Erityisesti lyhennettyyn työviikkoon liittyvät vastaukset olivat kiinnostavia.
Työsuhde-edut vaikuttavat työpaikan valintaan ja sinne jääntiin
Työsuhde-edut ovat työnantajan tarjoamia etuja, kuten asunto-, auto-, ravinto- tai puhelinetuja. Työsuhde-edut heijastavat yrityksen arvoja ja strategiaa ja ruokkivat henkilöstön sitoutumista. Aiemmat tutkimukset todistavatkin, että sitoutuminen vaikuttaa vahvasti tärkeisiin tuottavuuteen, työtyytyväisyyteen, organisaatiokulttuuriin, kasvupotentiaaliin ja sen myötä tuloksiin (James 2017).
Lehtola (2023) tutki eri työsuhde-etujen merkitystä yrityksen imagon, kilpailukyvyn ja työntekijöiden sitoutumisen parantamiseksi. Kaikissa tutkituissa ikäryhmissä työsuhde-edut ovat merkittävässä roolissa työpaikkaa valittaessa tai mietittäessä työpaikan vaihtoa. Teoriaan peilatessa työntekijän sitoutumisen keskeisiä komponentteja olivat motivaatio, uskollisuus ja kannatus; eli ruokkiiko työ työntekijän motiiveja ja riittääkö palkka. Yhteisöllisyyden tunne, ihmisistä välittäminen auttaa myös sitouttamisessa, sekä luottamus ja vapauden lisääminen muun muassa etätyön mahdollistamisessa.
Lyhennetty työviikko vanhemman sukupolven mieleen
Lyhennetty työviikko on viime vuosina noussut otsikoihin väestön kipuillessa kasvavan työtaakan ja maailman epävarmuuden kanssa. Lyhennettyä työviikkoa ei perinteisesti ole laskettu osaksi työsuhde-etuja, mutta sen merkitys työnantajamielikuvalle ja työhyvinvoinnille on merkittävä.
Esimerkiksi Microsoftin tytäryhtiö Japanissa kokeili nelipäiväistä työviikkoa vuonna 2019, jolloin toimisto oli kiinni joka kesäperjantai ja työntekijöiden palkka pidettiin samana. Tuloksena oli lähes 40 prosentin tuottavuuden kasvu lyhennettyjen työviikkojen aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Lisäksi sähkön kulutus laski 23 prosentilla ja tulostettujen sivujen määrä väheni lähes 60 prosentilla. (Eadicicco 2019.)
Islannissa puolestaan 2500 työntekijää kokeili nelipäiväistä työviikkoa vuosina 2015–2019. Heidän hyvinvointinsa lisääntyi: stressi ja uupumus väheni, ja työn ja vapaa-ajan tasapaino parantui. (Bateman 2021).
Lehtolan (2023) tutkimuksessa erityisesti sukupolvi X (vuosina 1965–1976 syntyneet) työskentelisi mielellään kolmesta viiteen päivään viikossa. Sukupolvi Y (vuosina 1977–1997 syntyneet) kannattaa nelipäiväistä työviikkoa, joskin joukon vanhimmat (vuosina 1977–1987 syntyneet) työskentelisivät mielellään jopa vähemmän.
Sen sijaan nuorimmat Y-sukupolven edustajat (vuosina 1988–1997 syntyneet) olisivat valmiita töihin jopa viikon jokaisena päivänä. Tähän saattaa vaikuttaa se, että molemmat sukupolvet arvostavat vapautta ja vapaa-aikaa, mutta sukupolvi Y haluaa lisäksi toteuttaa unelmiaan myös työssään ja täten tehdä merkityksellistä työtä (Lehtola 2023).
Kirjoittajat
Janna Lehtola valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi kesällä 2023.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.
Lähteet
Bateman, K. 2022. World Economic Forum. New study shows 4-day working week to be a success. Viitattu 5.7.2023. Saatavissa https://www.weforum.org/agenda/2022/01/four-day-week-work-life-balance-trial/
Eadicicco, L. 2019. Insider. Microsoft experimented with a 4-day workweek, and productivity jumped by 40%. Viitattu 5.7.2023. Saatavissa https://www.businessinsider.com/microsoft-4-day-work-week-boosts-productivity-2019-11?r=US&IR=T
Haapala, J. & Lehtipuu, U. 2021. Luottamuskysymys. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 5.7.2023. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/GAJBCXETEB#/kohta:Luottamuskysymys/piste:teQ
James, O. 2017. Generation X, Y and the baby boomers. Viitattu 21.5.2023. Saatavissa rajoitetusti https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/ebookviewer/ebook/ZTAwMHh3d19fMTU2Mjc5Nl9fQU41?sid=d3611aad-1b2b-43db-ac9a-606432d2c153@redis&vid=0&format=EB&lpid=lp_27-2&rid=0
Lehtola, J. 2023. Motivaation ja työsuhde-etujen merkitys sukupolvien X ja Y sitouttamisessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 11.7.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023071024557
Shutterstock. 2023. Fiveday, fourday, workweek. Viitattu 11.7.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.shutterstock.com/image-photo/fiveday-fourday-workweek-traffic-sign-text-2018553968?consentChanged=true
