Neurologisen potilaan hoito vaatii sairaanhoitajalta laajaa osaamista. Neurologisista sairauksista merkittävimpiä ovat aivoverenkiertohäiriöt (AVH). Vuosittain Suomessa sairastuu AVH:n noin 25 000 henkilöä, ja hoitokustannukset ovat 1,1 miljardia euroa vuodessa. On arvioitu, että kahdeksan kymmenestä sairastumisesta voitaisiin estää elintapojen muutoksella. (Aivoliitto ry. 2020.)

Aura-ammattiuramalli kehittämisen välineenä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) hoitotyön osaamista kehitetään systemaattisesti viisiportaisen Aura-ammattiuramallin avulla. Sairaanhoitajan osaamista arvioidaan HUS:ssa Meretoajan (2003) kehittämällä sairaanhoitajan ammattipätevyysmittarilla (Nurse Competence Scale, NCS). Mittarissa on seitsemän osaamisaluetta: auttaminen, opettaminen-ohjaaminen, tarkkailutehtävä, tilanteiden hallinta, hoitotoimien hallinta, laadunvarmistus ja työrooli.

Ruotsalaisen (2020) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata neurologisen hoitotyön osaamista. Tutkimuksen aineisto perustui integroivaan kirjallisuuskatsaukseen, johon valikoitui 31 kansainvälistä, tieteellistä tutkimusta. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä, jossa analyysirunkona käytettiin sairaanhoitajan ammattipätevyysmittarin NCS-osaamisalueita.

Kuva 1. Neurologinen hoitotyö edellyttää laajaa hoitotyön osaamista (Parentingupstream, 2015)

Tutkimuksen tulokset

Ruotsalaisen (2020) toteuttaman kirjallisuuskatsauksen mukaan neurologisen potilaan auttamisosaaminen on kokonaisvaltaista, potilaan yksilölliset tarpeet huomioivaa auttamista.

Emotionaalisessa auttamisosaamisessa korostuvat potilaan lisäksi omaisten tunteet ja psyykkiset kuormitustekijät. Omaisten rooli on merkittävä myös neurologisen potilaan kognitiivisten ongelmien, tajunnantason sekä sekavuuden arvioinnissa ja hoidossa. Neurologisessa hoitotyössä opettaminen ja ohjaus kohdennetaan potilaille, omaisille ja opiskelijoille.

Ohjauksessa sairaanhoitajalta vaaditaan osaamista neurologisista sairauksista ja jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä. Neurologisen hoitotyöntarkkailutehtävissä korostuu elintoimintojen ja neurologisen tilan tarkkailu, neurologisten muutosten varhainen tunnistaminen ja komplikaatioiden ehkäisy. Tilannehallinta on taitoa tunnistaa potilaan tilassa tapahtuvat muutokset sekä mahdollinen sairauteen liittyvä sekavuus ja levottomuus, jotka edellyttävät nopeaakin muutosta alkuperäiseen lääketieteelliseen ja hoitotyön suunnitelmaan.

Neurologisen hoitotyön hoitotoimien hallinnassa erilaisten arviointityökalujen, kuten hoitotyön riskimittareiden käyttö päätöksenteon tukena, on tärkeää. Laadun varmistusta neurologisessa hoitotyössä lisää suositeltavien hoitokäytänteiden käyttö. Neurologisen hoitotyön työroolissakorostuu sairaanhoitajan rooli tiimin jäsenenä ja potilaan hoitotyön koordinoijana. Ammatti-identiteetti toimii voimavarana raskaassa neurologisessa hoitotyössä.

Neurologinen hoitotyö edellyttää sairaanhoitajalta monipuolista ja laajaa osaamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisen neurologisen hoitotyön näyttöön perustuvassa kehittämisessä.

Kirjoittajat

Virve Ruotsalainen valmistui joulukuussa 2020 sosiaali- ja terveysalan Uudistava johtaminen -koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (ylempi AMK). Ruotsalainen työskentelee sairaanhoitajana HUS:n neurokeskuksessa, ja teksti perustuu hänen opinnäytetyöhönsä.

Päivi Huotari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana ja toimi opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Aivoliitto ry. 2020. Mikä on aivoverenkiertohäiriö (AVH)? [viitattu 29.1.2020]. Saatavissa: https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/

Meretoja, R. 2003. Nurce Competence Scale. Väitöskirja. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos. Turku

Ruotsalainen, Virve. 2020. Sairaanhoitajan neurologisen ja neurokirurgisen hoitotyön osaaminen: Integroiva kirjallisuuskatsaus. Ylempi AMK -opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, Lahti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927145