Suomessa tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat eniten kuolemia alle 25-vuotiaiden joukossa (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021). Yläkouluiässä erilaisten kulkuvälineiden käytön lisääntyminen ja mopoajoneuvon ajo-oikeuden saaminen lisäävät onnettomuusriskiä.
Nuorilla aivojen kehitys on vielä keskeneräistä, mikä voi näkyä motivaation puutteena liikennesääntöjä kohtaan (Markkanen 2020). Etuotsalohkojen kehittymättömyys heijastuu puolestaan omien tunteiden ja toiminnan heikompaan säätelykykyyn (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2021). Tämä voi näkyä suurempina riskienottoina liikenteessä, etenkin silloin, jos kaverit ovat mukana kannustamassa (Markkanen 2020). Riskejä otetaan usein mopoillessa ja tämä aiheuttaa vaaratilanteita muun muassa suurien nopeuksien vuoksi (Traficom 2012). Koulumatkoilla tapahtuneista onnettomuuksista noin 2 % on vakavia, ja yläkoululaisilla mopoilu on yleisin syy tapaturmien syntyyn (Kallio 2016).
Yläkouluiässä myös pyöräilijöiden ja henkilöauton kyydissä matkustavien loukkaantumismäärät kasvavat (Liikkuva koulu 2016), ja 10−14-vuotiailla pyöräilijöillä on jopa kaksinkertainen loukkaantumisriski verrattuna muuhun väestöön (Terve koululainen 2021). Kypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 % ja aivovamman riskiä jopa 90 % (Terve koululainen 2021). Nuorille on hyvä kertoa kypärän ja muiden turvatuotteiden, kuten heijastimen käytön merkityksestä tapaturmien ennaltaehkäisyssä (Kotitapaturma 2021).
Ennaltaehkäisevällä toiminnalla turvallisuutta
Kakon ja Seppäsen (2021) opinnäytetyössä selvitettiin Itä-Suomen yläkoulun oppilaiden koulumatkatapaturmien määrää vuoden 2020 aikana sekä oppilaiden omia ajatuksia koulumatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn.
Vastaajista 87 % (n=27) ei ollut joutunut vuonna 2020 liikennetapaturmaan koulumatkalla kertaakaan, 10 % (n=3) yhden kerran ja 3 % (n=1) yli neljä kertaa. Covid-19 pandemia on saattanut osaltaan vaikuttaa tuloksiin, koska vuonna 2020 opetusta on järjestetty osittain etäopetuksena. Opinnäytetyön tulosten perusteella suurin osa oppilaista kulki koulumatkansa polkupyörällä tai autolla vanhemman tai jonkun muun aikuisen kyydillä. (Kakko & Seppänen 2021.)
Kyselyyn vastanneista 63 % kertoi käyttävänsä pyöräilykypärää. Osa oppilaista oli sitä mieltä, ettei pysty itse toiminnallaan vaikuttamaan koulumatkatapaturmien syntyyn. Vaikka itse liikkuisi sääntöjen mukaan, kaikki muut tiellä liikkuvat eivät aina niitä noudata. Matkapuhelimen käyttö heikentää entisestään kykyä keskittyä liikenteeseen, ja musiikkia kuunnellessa voi olla vaikea havaita muita tiellä liikkujia tai esimerkiksi kovalla vauhdilla liikkuvaa hälytysajoneuvoa. (Kakko & Seppänen 2021.)
Tulosten perusteella voidaan ajatella, että oppilaiden koulumatkareitit ovat turvallisia tai oppilailla on kyky liikkua varovaisesti liikenteessä. Voidaan myös olettaa, että pyöräilykypärän käytöllä on ollut positiivista vaikutusta vakavien koulumatkatapaturmien ennaltaehkäisyssä. Yläkoulun oppilaiden omista ennaltaehkäisykeinoista nousi vahvasti esille liikennesääntöjen noudattaminen, pyöräilykypärän käyttö ja yleinen varovaisuus liikenteessä. Kokonaisuudessaan kaikki oppilaiden pohtimat ennaltaehkäisykeinot olivat hyviä ja esimerkillisiä. (Kakko & Seppänen 2021.)
Kirjoittajat
Johanna Kakko ja Laura Seppänen opiskelevat sairaanhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mia Blomqvist työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina.
Lähteet
Kakko, J. & Seppänen, L. 2021. Yläkoulun oppilaiden koulumatkatapaturmat ja niiden ennaltaehkäisy. Oppilaiden kokemuksia. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223211
Kallio, J. 2016. Vuosien 2007–2016 tilastoitujen koulumatkaonnettomuuksien tarkastelu. Liikkuva koulu. LIKES-tutkimuskeskus. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuva_koulu_koulumatkojen_turvallisuus_tarkastelu.pdf
Kotitapaturma. 2021. Ikäryhmätietoa. Nuoret. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://www.kotitapaturma.fi/ikaryhmatietoa/nuoret/#50400f76 Liikkuva koulu. 2016. Koulumatkojen turvallisuudesta tiedetään yllättävän vähän.
Liikkuva koulu. 2016. Koulumatkojen turvallisuudesta tiedetään yllättävän vähän. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://www.liikkuvakoulu.fi/koulumatkat
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2021. Vanhempainnetti. Lapsen kasvu ja kehitys. 12–15 v. Nuoren aivojen kehitys. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/
Markkanen, E-L. 2020. Liikenneturva. Liikennekasvatusuutiset. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://liikennekasvatusuutiset.fi/2020/10/26/nuorten-liikennekayttaytyminen-huolestuttaa-ja-herattaa-keskustelua/
Terve koululainen. 2021. Yläkoulu. Ympäristö ja varusteet. Pyöräily. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ymparisto-ja-varusteet/pyoraily/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Turvallisuuden edistäminen. Tapaturmien ehkäisy. Lasten ja nuorten tapaturmat. Tieliikenneonnettomuudet. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/lasten-ja-nuorten-tapaturmat/tieliikenneonnettomuudet
Tracifom. 2012. Liikenne- ja viestintävirasto. Viritetty mopo voi käydä kalliiksi. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://arkisto.trafi.fi/uutisarkisto/1755/viritetty_mopo_voi_kayda_kalliiksi
Kuvat
Kuva 1. Freepik. 2021. Careless pedestrian. [Viitattu 21.11.2021]. Saatavissa: https://www.freepik.com/free-vector/careless-pedestrian-looking-phone-crosswalk-car-driving-towards-man-crossing-zebra-green-traffic-light-danger-accident-flat-illustration_16368976.htm
