Terveyspolitiikan tavoitteina ovat vuosien ajan olleet terveyden ylläpitäminen sekä elinvuosien lisääminen. Terveydenhoitajan antamalla terveysneuvonnalla pyritään ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan sairauksia, hoitamaan jo olemassa olevia sairauksia sekä ratkaisemaan erilaisia terveyteen vaikuttavia ongelmatilanteita (Terveyskirjasto 2016).
Terveydenhoitajan antaman terveysneuvonnan tarkoituksena on saada asiakas pohtimaan omia elämäntapojaan ja tunnistamaan terveyden riskitekijöitä. Yhdessä asiakkaan kanssa pyritään löytämään terveyden edistämisen keinoja terveydenhoitajan työmenetelmiä hyödyntäen ja asiakkaan voimavaroja ja omaa motivaatiota vahvistaen (Vuorela 2012). Kansanterveystyön myötä ihmisten kiinnostus omaa terveyttään kohtaan sekä kokonaishyvinvoinnin osa-alueiden tunnistaminen on lisääntynyt. Nuorena opitulla terveyskäyttäytymisellä on pitkällä aikavälillä merkitystä paitsi yksilölle myös kansanterveydelle. (Vanttaja ym. 2015.)
Nuorten terveyskäyttäytyminen
Opinnäytetyössä (Kauppinen ym. 2022) tarkasteltiin kokonaishyvinvoinnin merkitystä ja sen toteutumista nuorten elämässä. Kokonaishyvinvointi rajattiin työssä kolmeen osa-alueeseen: ravitsemus, uni ja liikunta. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin saamaan tietoa, millaisia nuorten terveystottumukset eri kokonaishyvinvoinnin alueilla olivat verrattuna saatavilla oleviin terveyssuosituksiin ja terveydenhoitajan antamaan terveysneuvontaan. Kirjallisuuskatsauksen avulla kerätyn tiedon perusteella oli tavoitteena pohtia, miten terveydenhoitajan käyttämiä terveysneuvonnan menetelmiä nuorten asiakkaiden ohjaamisessa voitaisiin kehittää.
Nykyään nuoret sekä aikuiset viettävät suurimman osan ajastaan istuen. Istuminen koulussa, työpaikoilla ja kotona vähentävät liikunnallista aktiivisuutta. (Vanttaja ym. 2015.) Ylipaino nuorten keskuudessa on lisääntynyt viime vuosien aikana. Nuoret syövät usein epäterveellisiä välipaloja sekä pikaruokaravintoloiden tuotteita. (Dienh 2020 & Räihä 2013.) Murrosiässä nuoren unirytmi muuttuu myöhäisemmäksi. Myös ruudun äärellä vietetty aika iltaisin heikentää unen laatua ja kestoa. (Gustafsson 2019 & Valjus 2018.)
![[Alt-teksti: Julisteessa on piirroshahmoja, liikkuvia lapsia ja nuoria, koulu, koti ynnä muuta, sekä tekstejä, muun muassa paranna kestävyyttä nosta reilusti sykettä ja hengästy kolme kertaa viikossa, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/04/164_2022_Nuorten-terveystottumukset-ja-terveydenhoitajan-neuvonnan-vaikuttavuus-1-1024x510.png)
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena ilmeni, että jokaisella kokonaishyvinvoinnin osa-alueella on puutteita. Terveydenhoitajan antamasta terveysneuvonnasta huolimatta nuoret eivät noudata terveyssuosituksia tai annettu terveysneuvonta ei tavoita kohderyhmää riittävän tehokkaasti.
Tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhoitajan antaman terveysneuvonnan menetelmiä on tarpeen kehittää ja keksiä uusia lähestymiskeinoja nuoriin vaikuttamisen suhteen. Esimerkiksi teknologian avulla voisi kannustaa nuoria liikkumaan aktiivisemmin. Myös nuorille järjestettävät oppitunnit ja vanhemmille jaettava tieto edistävät niin nuoren kuin koko perheenkin hyvinvointia.
Kirjoittajat
Viivi Kauppinen, Anni Pylvänäinen ja Tea Väärä ovat LAB-ammattikorkeakoulun valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita. Kirjoittajien kiinnostuksen kohteena on kouluterveydenhoitajan terveysneuvonnan kehittäminen.
Mia Blomqvist toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Dienh, H. 2020. Lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisy sekä hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten tukeminen kunnan hyvinvointikertomustyössä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos. Joensuu. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23352/urn_nbn_fi_uef-20201216.pdf
Gustafsson, M-L. 2019. Koululaisten uni, oireilu ja terveyteen liittyvä elämänlaatu – viiden vuoden kohorttitutkimus. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 466. Turku. Viitattu 12.1.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146973/AnnalesC466Gustafsson.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kauppinen, V., Pylvänäinen, A. & Väärä, T. 2022. Terveydenhoitajan antaman terveysneuvonnan merkitys nuorten kasvussa ja kehityksessä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, terveydenhoitotyön koulutusala. Viitattu 29.3.22. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183721
Räihä, T. 2013. Nutrition Health Project Using an ICT-based Learning Environment – Participatory Action Research in Eastern Finland. Viitattu 20.10.2021. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/11999/urn_isbn_978-952-61-1058-5.pdf?sequence=1
Terveyskirjasto. 2016. Terveysneuvonta. Viitattu 28.10.2021. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03442
UKK-instituutti. 2022. Lasten ja nuorten liikkumissuositus. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/
Valjus, L. 2018. Ruutuaika ja uni viidesluokkalaisten lasten arjessa. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu -tutkielma, 6–14. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20271/urn_nbn_fi_uef-20190181.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vanttaja, M., Tähtinen J., Koski P., Zacheus, T., & Nevalainen, A. 2015. Nuorten terveystietoisuus ja liikunta-aktiivisuus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 52(2). Viitattu 17.12.2021. Saatavissa https://journal.fi/sla/article/view/52494
Vuorela, P. 2012. Opiskeluterveydenhuollon terveysneuvonnan kehittäminen. Terveydenhoitajien ja opiskelijoiden kokemuksia terveysneuvonnan kehittämiseksi. Yamk-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere. Viitattu 10.1.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42076/Vuorela_Petri.pdf?
