Heinolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa koostettiin oljen toimitusverkkoa Heinolan lähialueille. Toimitusverkko mahdollistaa olkeen pohjautuvan biojalostuksen ja siihen liittyvät teolliset investoinnit Heinolan alueelle.
Olki on viljan korsi, jota syntyy viljanviljelyn sivutuotteena noin 2000-2500 kiloa peltohehtaarilta. Olkea ei vielä käytetä Suomessa laajamittaisesti teollisuudessa esimerkiksi polttoaineiden tai kemianteollisuuden raaka-aineena. Syitä tähän ovat haasteet oljen logistiikassa: oljen paalausaika syksyisin on lyhyt ja sateiden suhteen epävarma. Olki on myös tilavuuspainoltaan kevyttä, jolloin sen varastoiminen katon alla tulisi kalliiksi verrattuna oljen painoon. Tavoitteet uusiutuviin raaka-aineisiin siirtymisestä kuitenkin saavat myös oljen näyttäytymään yhä kiinnostavampana raaka-aineena.
LABissa selvitettiin oljen myynnin reunaehtoja
Hankeaikana (9/2019-12/2021) selvitettiin erilaisia reunaehtoja oljen toimitusverkon muodostamiselle. Miten viljelijät haluavat myydä olkensa? Mitä oljen keruu ja logistiikka tulisi maksamaan? Mitä riskejä olen keruuseen liittyy ja miten niitä voi ehkäistä? Useimmiten viljelijöiden huolenaiheena oljen myynnissä oli peltomaan tiivistyminen tai kaadetun oljen jääminen peltoon sateisen syksyn takia. Lisäksi viljelijät pohtivat oljen hintaa ja oljen poiston vaikutusta maan kasvukuntoon. (Punttila ym. 2021.) LUT-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan oljen poiston vaikutukset maan kasvukuntoon ja hiilitaseeseen ei ole yksiselitteisiä, ja pidemmän aika välin mittaustietoja tarvittaisiin (Kasurinen ym. 2021). LAB-ammattikorkeakoulun puolesta hankkeen tuloksia ja suosituksia toimitusverkon perustamiseksi on koottu hankkeen loppuraporttiin. Linkki Oljen toimitusverkon perustamisen reunaehdot: Case: Heinolan biojalostamo -julkaisuun.
Hankkeen aikana kerättiin myös 102 tuhannen tonnin korsibiomassapotentiaali reilun sadan kilometrin säteellä Heinolasta. Tästä noin 69 tuhatta tonnia on olkea ja 33 tuhatta tonnia muuta korsibiomassaa, kuten heinää. Biomassapotentiaalin keräämiseksi haastateltiin yli tuhatta viljelijää, joista reilu 700 alustavasti liittyi toimitusverkkoon. Haastattelujen yhteydessä saatiin myös paljon tietoa viljelijöiden reunaehdoista ja toiveista toimitusverkkoa kohtaan.
Hankkeen päättyessä Heinolan kaupunki jatkaa oljen toimitusverkon ylläpitoa ja neuvotteluja investointihalukkaiden yritysten kanssa. Biojalostamoinvestointi Heinolaan olisi vahva askel vihreään talouskasvuun siirtymisessä, sekä toisi alueelle useita kymmeniä työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Investoinnin myötä alueen maanviljelijöille aukenisi lisäansaintakeinoja oljen myynnin ja muiden oljen toimitusketjun luomien työtehtävien, kuten urakoinnin ja kuljetusten, kautta.
Kirjoittanut
Kaisa Tuominen, TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut projektipäällikkönä Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa.
Lähteet
Kasurinen, H., Uusitalo, V. & Leppäkoski, L. 2021. Oljen pellolta poistamisen ympäristöllisen kestävyyden näkökulmia. LUT Scientific and Expertise Publications. Raportit ja selvitykset 108. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-669-6
Punttila, E., Luste, S., Tuominen, K. & Suomi, H. 2021. Oljen toimitusverkon perustamisen reunaehdot. Case: Heinolan biojalostamo. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 34. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-389-2
Linkit
Linkki 1. Punttila, E., Luste, S., Tuominen, K. & Suomi, H. 2021. Oljen toimitusverkon perustamisen reunaehdot. Case: Heinolan biojalostamo. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 34. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-389-2
Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. Vihreän kasvun biokylä -hanke. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/biokyla
Kuvat
Kuva 1: Artur Roman. 2017. Brown Hay. [Viitattu 16.12.2021] Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/brown-hay-539067/
