Yle julkaisi artikkelin, jossa työmarkkinoita tutkiva Ilkka Kärrylä otti kantaa vireillä oleviin työmarkkinauudistuksiin. Kärrylän mukaan uudistusten toteutuessa Suomen työsuhdeturva tulisi olemaan Pohjoismaiden heikoin tai kutakuinkin Tanskan tasolla. Erityisen heikossa asemassa olisivat alle 50 työntekijän yrityksissä työskentelevät. Nämä yritykset saisivat jatkossa toteuttaa kollektiiviset irtisanomiset ilman yt-neuvotteluja. (Parviala 2024).
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tehtäväksi merkittäviä muutoksia työsopimuslainsäädäntöön. Hallituksen tavoitteena on muuttaa henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy (Valtioneuvosto 2023).
Nykyisessä työsopimuslaissa irtisanomisperusteen yleissäännös edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Tällaisia perusteita ovat työsuhteen velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti sekä työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, kuten esimerkiksi tilanne, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään (Työsopimuslaki 2001/55).
Emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan suunnitellut muutokset ovat hyvin merkittäviä, koska asiallinen syy irtisanomisperusteena täyttyy varsin helposti (Ojala 2023). Lain ja oikeuskäytännön tulkinnassa sanamuodoilla on monta kertaa keskeinen merkitys. Nykyisessä lainsäädännössä asiallisuus ja painavuus ovat olleet rinnakkain arvioitavia asioita, mutta asiallinen syy on sanamuodoltaan huomattavasti kevyempi peruste.
Tulossa tulkinnanvaraisuutta
Muutoksen vaikutukset tulevat näkymään erityisesti oikeuskäytännössä. Koskisen mukaan nykyinen oikeuskäytäntö menee irtisanomisperusteiden muutoksen myötä tältä osin kokonaan uusiksi (Ojala 2023).
Jatkossa kynnys työntekijän irtisanomiselle tulee madaltumaan, koska irtisanomisperusteet muuttuvat aikaisempaa tulkinnanvaraisemmiksi. Työntekijät joutuvat entistä tarkemmin miettimään toimiaan työpaikalla, välttelemään virheitä ja työnantajan ärsyttämistä (Ojala 2023). Pahimmillaan tällainen tilanne voi aiheuttaa yksittäisten työpaikkojen työntekijöissä jopa pelkoa, koska ei voi etukäteen tietää mikä saattaa johtaa työpaikasta irtisanomiseen.
Jatkossakin asiallinen syy -kynnyksen täyttyminen irtisanomiselle edellyttää jonkinlaisia perusteita. Koskisen mukaan sellaisia voisivat olla esimerkiksi työvelvoitteiden laiminlyönti, luvattomat poissaolot, päihteiden käyttö ja kilpaileva toiminta (Ojala 2023).
LAB-ammattikorkeakoulussa opiskellaan työoikeutta, jossa työsopimuslain muuttuessa perehdytään myös irtisanomisperusteiden muutoksiin.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Mohamed_hassan. 2021. Henkilökunta, irtisanominen. Pixabay. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/henkil%C3%B6kunta-irtisanominen-6779620/
Ojala, E. 2023. Uusi hallitus aikoo helpottaa irtisanomisia – Professori: ”valtava muutos”. Iltalehti. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/39aa29b3-e460-4a1b-92cd-56f6a2d911b8
Parviala, A. 2024. Irtisanominen on kohta todella helppoa: asiantuntija selvitti, miten hallituksen uudistukset vertautuvat muihin Pohjoismaihin. Yle. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20081928
Työsopimuslaki 2001/55. Finlex. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L7P1
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/4/1
