Tänä päivänä on tarjolla monia hyvinvointiteknologiaratkaisuja. Niiden avulla voidaan tukea ja edistää hyvinvointia yleisesti. Työhyvinvoinnin edistäminen teknologian avulla vaatii työn ominaispiirteiden huomiointia, mikä puuttuu monista hyvinvointiteknologioista.
Työn Syke -hanke (LAB 2024) on kartoittanut erilaisia teknologioita työn, hyvinvoinnin ja osaamisen tueksi. On esimerkiksi sähköisiä kyselyjä, alustoja, puettavaa teknologiaa, sovelluksia, pelejä, koneoppimista, automaatiota, robotiikkaa, virtuaalista todellisuutta ja tekoälyä, joiden avulla voidaan tukea ja edistää hyvinvointia ja osaamista (Soutukorva 2023).
Suomessa moni työikäinen tarvitseekin ratkaisuja hyvinvointinsa edistämiseen. Esimerkiksi unen ja palautumisen ongelmien on tutkittu olevan yleisiä lähellä eläkeikää olevilla kuntatyöntekijöillä (Virtanen ym. 2021). Haasteena on myös työikäisten liikkumattomuus, joka uhkaa työkykyä. Säännöllinen, tehokas, elinikäinen liikuntaa suojannee työkyvyttömyydeltä ja lisännee eliniän odotetta. (UKK-Instituutti 2024.) Kuitenkin vain neljännes työikäisistä arvioi saavuttavansa liikkumissuosituksen, kun taas liikemittaritietojen mukaan suositus täyttyy 58 prosentilla (Husu ym. 2022).
Työhyvinvointi muodostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta, hyvinvoinnista, johtamisesta, työyhteisön ilmapiiristä ja osaamisesta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024). Työikäisen hyvinvointia on tärkeä tarkastella suhteessa työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Jos esimerkiksi työntekijä tekee fyysisesti kuormittavaa työtä, on vapaa-ajan liikunnan hyvä kuormittaa muitakin lihasryhmiä kuin työssä tarvittavia. Vuorostaan näyttöpäätetyötä tekevä työntekijä hyötyy aineenvaihduntaa aktivoivasta ja tuki- ja liikuntaelimistöä vahvistavasta harjoittelusta. (Työterveyslaitos 2024.) Tämän vuoksi yleispätevät ohjeet eivät toimi, vaan tarvitaan henkilökohtaista ohjausta.
![[Alt-teksti: hitsaustoimintaa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/305_2024_Tarvitaanko-hyvinvointiteknologian-lisaksi-tyohyvinvointiteknologiaa-1024x556.jpg)
Työn ominaispiirteet on huomioitava
Työn Syke -hankkeen (LAB 2024) aikana on osoittautunut, että moni hyvinvointiteknologia keskittyy yleiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Osa hyvinvointiteknologioista sisältää esimerkiksi henkilökohtaista valmennusta hyvinvoinnin edistämiseksi. Työn ominaispiirteiden näkökulma kuitenkin puuttuu monista teknologiaratkaisuista. Moni hankkeen yritys on tuonut esiin tätä puutetta.
Tämä herättääkin pohtimaan, tarvitaanko hyvinvointiteknologian lisäksi työhyvinvointiteknologiaa. Siinä keskiössä olisi nimenomaan työn ominaispiirteiden huomiointi työhyvinvointia ja työkykyä tukiessa ja edistäessä. Työhyvinvointiteknologia tunnistaisi esimerkiksi, millaista fyysistä ja psykososiaalista työkuormitusta työ sisältää ja ohjaisi niihin sopivaa liikuntaa, palautumista ja ravitsemusta. Tällaisen työhyvinvointiteknologian kehittäminen edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimialojen yritysten ja teknologiatoimijoiden kesken. Myös työterveyshuoltojen asiantuntemusta on hyvä hyödyntää.
Kirjoittajat
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin hyvinvointiyksikön lehtorina ja toimii Työn Syke -hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään työelämää ja työhyvinvointia.
Marja Timperi (ft YAMK) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja Työn Syke -hankkeessa projektipäällikkönä. Mielenkiinnon kohteena erityisesti teknologioiden hyödyntäminen eri hyvinvoinnin osa-alueilla.
Lähteet
Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3
jannonivergall. 2020. Nivergall, J. Worker, grinder, factory, workplace. Pixabay. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/photos/worker-grinder-factory-workplace-5736096/
LAB. 2024. Työn Syke – teknologiatyökaluja työn, osaamisen ja työhyvinvoinnin hyväksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/tyon-syke
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Työhyvinvointi. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi
Soutukorva, S. 2023. Teknologiaa yritysten työhyvinvoinnin ja osaamisen tarpeisiin. LAB Focus. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/teknologiaa-yritysten-tyohyvinvoinnin-ja-osaamisen-tarpeisiin/
Työterveyslaitos. 2024. Liikunnan ja liikkumisen yhteydet terveyteen ja työkykyyn. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/liike-ja-mieli/liikunnan-ja-liikkumisen-yhteydet-terveyteen-ja-tyokykyyn#toc–5-liikuntaa-ty-n-mukaan-
UKK-Instituutti. 2024. Säännöllinen liikunta voi suojata työkyvyttömyydeltä. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-tyokyky/
Virtanen, M., Myllyntausta, S., Kontturi, M., Karkkola, P., Pentti, J., Prakash, K.C., Vahtera, J. & Stenholm, S. 2021. Parempaa unta – tutkimus työstä, kokonaiskuormituksesta, unesta ja palautumisesta ikääntyneillä työntekijöillä. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology No 20. Joensuu: University of Eastern Finland. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4317-0
![[alt-teksti: Opiskelijoita työskentelemässä ja ruokailemassa kampuksella pienten pyöreiden pöytien ääressä, edessä kaareva palasohvaryhmä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/312_2024_-Akuisopiskelijan-elaman-palapeli-510x510.jpg)
