Prototyyppi tuo konkretiaa digitaalisen sovitustyökalun ideointiin

Vaatteita ostetaan enenevissä määrin verkosta. Nettishoppailu on helppoa eikä vaadi siirtymistä kotisohvalta kivijalkamyymälään. Verkko-ostamisella on myös kääntöpuoli: suuret palautusmäärät aiheuttavat yrityksille lisäkuluja. Euroopassa verkosta ostettujen vaatteiden keskimääräinen palautusprosentti on arviolta 20 prosenttia – yleisin syy palautukselle on vaatteen huono istuvuus (EEA 2024). Tästä lähtökohdasta lähdettiin ratkomaan kehittämistehtävää LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-kurssilla, jossa asiakasyrityksenä oli Luhta Sportswear Company.

Luhdalla palautusten syy on useimmiten väärä koko. Asiaan vaikuttaa myös kuluttamisen tavat: asiakkaat saattavat tilata samaa tuotetta useita kokoja sovitettavaksi. Tällöin asiakas on voinut pitää oikeankokoisen vaatteen palauttaessaan loput. (Salonen 2024) Kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda digitaalinen ratkaisu, joka vähentäisi väärän koon takia palautettuja vaatteita. 

Digitaalisen sovittamisen työkaluja on markkinoilla

Tehtävä toteutettiin ryhmätyönä hyödyntäen Lean Service Creation -menetelmän kanvaaseja. Futuricen (2019) LSC-malli on innovaatioprosessi, jonka avulla voi jäsentää tietoa, ajatuksia ja ideoita. Kanvaasien avulla pyritään tuottamaan konkreettisia tuloksia (Futurice 2019). Kurssilla tämä tarkoitti digitaalisen ratkaisun testattavaa prototyyppiä. Ennen ratkaisuehdotuksen ideointia toteutettiin haastatteluja sekä vertaisarvioitiin digitaalisen sovittamisen kokeiluja.

Kuvakaappaus Figma-ohjelmasta, jossa mobiilinäkymiä ratkaisun toteutuksesta.
Kuva 1. Testattavan prototyypin rakentamista Figmalla (Kuva: Mervi Koistinen)

Brändin asiakkaille toteutetuissa haastatteluissa haluttiin selvittää, miten digitaaliseen sovittamiseen suhtaudutaan. Vaikka digitaalisen sovittamisen käsite on monille vieras, ajatukseen suhtauduttiin myönteisesti. Termin selittämiseen hyödynnettiin videota 3D-skannauksen kokeilusta vaatekaupassa, jossa asiakkaalle luotiin avatar virtuaaliseen sovittamiseen. Kokeiluun osallistuneista noin 60 % kokivat sen hyödylliseksi oikean vaatekoon löytämiseksi, vaikka avatarta käytettiin vain keskimäärin kahden vaatteen sovittamiseen (NeXR 2019). Virtuaalisovittaminen vaatii yritykseltä tuotteiden digitalisointia, mikä ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi materiaalin käyttäytymistä on edelleen haastavaa simuloida vaatteen 3D-mallinnuksessa (Osara 2023). 

Ratkaisuna omien vartalomittojen ja kokojen vertailun helpottaminen

Asiakashaastatteluissa ilmeni, että osa hyödyntää verkkokaupan mittataulukoita ja itsensä mittaamista sopivan koon löytämiseksi. Luhdan verkkokaupasta löytyy jo asiakkaan mittataulukko. Ryhmässä pohdittiin, voisiko omien mittojen hyödyntämisestä tehdä asiakkaalle helpompaa ja toisaalta yritykselle haluttiin tarjota matalamman kynnyksen ratkaisuehdotus. Asiakkaan mittoja hyödyntäviä tekoälypohjaisia työkaluja löytyy suomalaisista verkkokaupoista, esimerkiksi Ivalon käyttämä Fitle ja Kekäleen Sizebay, jotka suosittelevat vaatekokoa pituuden ja painon perusteella. Erilaisia työkaluja testattiin ja vertailtiin. Ratkaisuehdotus rakennettiin Fitlen (linkki Fitlen verkkosivuille) käyttäjäpolkua hyödyntäen. 

Kolme mobiilinäkymää, jotka esittelevät ratkaisun etenemistä.
Kuva 2. Prototyyppi rakennettiin Fitlen käyttäjäpolun pohjalta. (Kuva: Mervi Koistinen)

Ratkaisua personoitiin muun muassa mittojen tallentamisella omaan kanta-asiakastiliin, mittauspalvelun tarjoamisella myymälöissä sekä video-ohjeistuksella oman kehon mittaamiseen. Ehdotusta esiteltiin muutamille haastatelluille ja ratkaisu koettiin luotettavan oloiseksi ja helppokäyttöiseksi. Toisaalta toivottiin, että kokosuositus olisi käytössä kaikissa verkkokaupoissa. Asiakkaan mitoista kerääntyisi brändille arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää tuotesuosituksien tarjoamiseen sekä verkkokaupan kehittämiseen. Vaikka vaikutusta palautuksiin ei tiedetä, voisi se tarjota entistä paremman asiakaskokemuksen verkkokaupassa.

Kirjoittaja

Mervi Koistinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana. Hän on ammatiltaan muotoilija (AMK) ja työskentelee visuaalisen viestinnän parissa. Hän opiskelee töiden ohessa YAMK-tutkintoa LABin muotoilun ja median digitaalisten ratkaisujen linjalla.

Lähteet

European Environment Agency (EEA). 2024. The destruction of returned and unsold textiles in Europe’s circular economy. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/publications/the-destruction-of-returned-and

Futurice. 2019. Lean Service Creation Handbook. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://futurice.com/lean-service-creation/download-lsc-handbook

NeXR Technologies SE. 2021. Case: H&M and NeXR launch the future with the first virtual fitting room. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.nexr-technologies.com/virtual-fitting-hm-success-case/

Osara, I. 2023. Vaatetusalan 3D-osaamismallin kehittäminen korkea-asteen oppilaitoksille. YAMK opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032855

Salonen, A. 2024. Chief Digital Officer. Luhta Sportswear Company. Asiakkaan haastattelu 17.1.2024.

Linkit

Linkki 1. Fitle. 2024. Verkkosivut. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.fitle.com/en/