Alkoholin käyttöä on tutkittu Suomessa jo vuosia, ja sen kulutus on vähentynyt jatkuvasti vuoden 2007 jälkeen. Vuonna 2021 alkoholin kulutus on edelleenkin laskusuuntainen. Suomessa kuitenkin käytetään 100-prosenttista alkoholia yli 38 miljoonaa litraa jokainen vuosi. (Näin Suomi juo 2021; Tilastokeskus 2021.)
Opiskelijoiden alkoholin käyttö
Suomalaisessa juomakulttuurissa on yleistä humalahakuinen juominen sekä “yksien” tai “muutamien” juominen (Peltoniemi 2013, 20–23). Tämä näkyy nimenomaan nuorten humalahakuisena juomisena erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa. Ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät tutkimusten mukaan nykyään enemmän alkoholia kuin perinteiset “teekkarit” eli yliopisto-opiskelijat. (Kunttu ym. 2016, 60–61.) Tämän vuoksi myös ammattikorkeakoulukulttuuriin ja sen terveellisyyteen on kiinnitettävä huomiota.
Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden alkoholin käyttöä on tutkittu erilaisilla kyselyillä. Vaikka raittiiden opiskelijoiden määrä on ollut viime vuosina nousussa, käyttää moni opiskelija kuitenkin edelleen alkoholia. (Kunttu ym. 2016.) Usein opiskelijat käyttävät alkoholia yli riskirajojen, jolloin alkoholin käytön haittavaikutukset korostuvat. Käyttökerrat ovat usein maltillisia, mutta kerralla käytetyt määrät jopa vaarallisen suuria. (THL 2016.)
Liiallinen alkoholin käyttö voi vaikuttaa opintoihin negatiivisesti, esimerkiksi poissaoloina, opintojen viivästymisenä sekä arvosanojen laskuna. Opitut alkoholin käyttötavat voivat jatkuessaan altistaa alkoholin ongelmakäytölle ja siihen liitettäviin terveyshaittoihin. (Hingson & White 2012, 7.)
Amk-opintojen vaikutus alkoholinkäyttöön
Opinnäytetyössä selvitettiin, vaikuttaako ammattikorkeakouluopintojen aloittaminen kohderyhmän alkoholin käyttöön. Aineisto kerättiin kahdella internet-kyselyllä kahtena eri ajankohtana: juuri opintojen alkamisen jälkeen ja tammikuussa toisen lukukauden alussa. Tulosten perusteella selvitettiin syksyllä 2020 aloittaneiden AMK-opiskelijoiden alkoholin käyttöä. (Kekäle ym. 2021.)
Jo opintojen alussa suurin osa vastaajista ilmoitti alkoholin käyttönsä suhteellisen pieneksi. Osaltaan tähän voi vaikuttaa vuonna 2020 korotettu alkoholivero, mutta jopa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maailmanlaajuinen koronatilanne on vähentänyt alkoholijuomien kulutusta roimasti etenkin vuonna 2020. (Kekäle ym. 2021.)
Myös ensimmäisen lukukauden jälkeen vastaajien alkoholin käyttö oli matalalla tasolla, eikä tuloksista voitu osoittaa riskirajoja ylittävää juomista. Suurin osa vastaajista myös koki itse, ettei alkoholin käyttö ole muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. Covid-19-pandemian vuoksi asetettujen kokoontumisrajoitusten vuoksi opiskelijatapahtumia ei ole pystytty järjestämään lainkaan. Näin ollen iloista haalarikansaa ei ole yhdistänyt perinteinen alkoholin käyttö illanvietoissa, vaan astetta terveellisempi opintojen aloitus. (Kekäle ym. 2021.)
Kirjoittajat
Pinja Kekäle, Eerika Rantanen ja Anni Rämä opiskelevat sairaanhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössään he selvittivät ammattikorkeakouluopiskelijoiden alkoholin käytön muutosta opintojen aloittamisen jälkeen.
Minna-Maria Behm työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Hingson, R. & White, A. 2012. Prevalence and Consequences of College Student Alcohol Use. Teoksessa: Correia, C., Murphy, J. & Barnett, N. (toim.) College Student Alcohol Abuse: A Guide to Assessment, Intervention, and Prevention. John Wiley & Sons, Inc, 3-24.
Kekäle, P., Rantanen, E. & Rämä, A. 2021. Alkoholin käytön muutos opintojen aloittamisen jälkeen ammattikorkeakouluopiskelijoilla. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306429
Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari, J. 2016. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Ylioppilaiden terveydensäätiö. [Viitattu 26.4.2021.] Saatavissa: https://1285112865.rsc.cdn77.org/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf
Nyyti ry. Opiskeluelämä ja päihteet. [Viitattu 26.4.2021.] Saatavissa: https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/elama-itsesi-nakoiseksi/opiskeluelama-ja-paihteet/
Näin Suomi juo. 2021. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/nain-suomi-juo
Peltoniemi, T. 2013. Pääasiana alkoholi – käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. Helsinki: Lönnberg Painot Oy.
THL 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisten alkoholin käyttötavat 2016. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/suomalaisten-alkoholinkayttotavat
Tilastokeskus 2021. Väestö [Viitattu 26.4.2021.] Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Linkit
Näin Suomi juo. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/nain-suomi-juo
THL 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholinkulutus väheni koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana – vähittäismyynti kasvoi. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/alkoholinkulutus-vaheni-koronaepidemian-ensimmaisen-aallon-aikana-vahittaismyynti-kasvoi
Kuvat
Kuva 1. Free-Photos. 2015. Glasses-toasting-cheers-toast-919071. Pixabay. [Viitattu 27.4.2021.] Saatavissa: https://pixabay.com/photos/glasses-toasting-cheers-toast-919071/
Kuva 2. Rämä, A. 2019. Marathon Monday. Lappeenranta.
