Yrittäjyys ei ole enää vain harvojen valinta – yhä useampi opiskelija pohtii yrittäjyyttä uravaihtoehtona. LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa tehty tutkimus (n=141) osoittaa, että jopa 63 % opiskelijoista harkitsee yrittäjyyttä tulevaisuudessa. Silti vain harva ottaa konkreettisen askeleen kohti omaa yritystä.
Suurin yksittäinen este on liikeidean puute. Mutta taustalla vaikuttavat myös epävarmuus, pelko epäonnistumisesta ja heikko usko omiin kykyihin. Näitä haasteita ei ratkaista pelkillä luennoilla tai teoriatiedolla – tarvitaan käytännönläheistä, matalan kynnyksen tukea, joka kannustaa opiskelijaa kokeilemaan ja oppimaan.
Yksi keskeinen tekijä on opiskelijan minäpystyvyys eli usko omiin kykyihin toimia yrittäjänä. Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teoria korostaa, että minäpystyvyys rakentuu ennen kaikkea onnistumisen kokemuksista. Kun opiskelija saa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä turvallisessa ympäristössä, hän voi kokea onnistumisia, jotka vahvistavat uskoa omaan osaamiseen. (Bandura 1997.)
Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön kokonaisvaltaista käsitystä omasta osaamisesta ja luottamuksesta omaan osaamiseen. Koska minäpystyvyyteen liittyvät kognitiivisen puolen lisäksi myös emotionaalinen ja motivationaalinen osa-alue, tulisi korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa ottaa tämä nykyistä paremmin huomioon tukemalla ja vahvistamalla nykyistä kokonaisvaltaisemmin opiskelijan kasvua yrittäjyyteen ja samalla tukea yrittäjämäistä minäpystyvyyttä. Yrittäjämäinen minäpystyvyys edellyttää opiskelijoilta tiedollisten, emotionaalisten ja motivationaalisten prosessien säätelyä, jotta he voivat onnistuneesti käsitellä eteen tulevia ongelmia. Yrittäjämäinen minäpystyvyys mahdollistaa yrittäjyyden valitsemisen yhtenä tulevaisuuden uravaihtoehdoista. (Siklander ym. 2021.)
Yrittäjyys ei ole vain yrityksen perustamista. Se on ajattelutapa, kykyä ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja kantaa vastuuta. Nämä taidot ovat arvokkaita myös palkkatyössä, ja siksi yrittäjyyden tukeminen korkeakouluissa on investointi opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen kasvuun.
Korkeakouluyhteisöjen mahdollisuudet
Korkeakoulujen rooli on keskeinen. Ne voivat tarjota tiloja, resursseja ja yhteisöjä, joissa opiskelijat voivat kehittää ideoitaan ja saada vertaistukea. Esimerkiksi Business Mill -yrityshautomo ja LUTES-yhteisö tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden verkostoitua, sparrata ideoita ja saada ohjausta. Valitettavasti moni opiskelija ei tiedä näistä palveluista.
LUT-konsernissa teetettiin loppuvuodesta 2024 opiskelijakysely, johon vastasi 141 opiskelijaa. Opiskelijat eivät edusta tiettyä koulutusalaa, vaan vastaajia saatiin niin LAB-ammattikorkeakoulun kuin LUT-yliopistonkin puolelta monilta eri aloilta. Vastaajista peräti 63 % näki yrittäjyyden mahdollisena uravaihtoehtona opintojen jälkeen. Sen sijaan he eivät tunteneet kampuksen yrittäjyystoimijoita juuri lainkaan ja kokivat kaipaavansa apua ja tukea yrittäjyyden polulla.
Yhteensä 62 avoimesta vastauksesta 13 mainitsi tuentarpeekseen rahoituksen, yli puolet (37) kaipasi mentorointia ja tukea sekä peräti 15 kertoi tarvitsevansa apua keksiäkseen liikeidean tai toivovansa apua liikeidean kehittämiseen.
Yhteisöllisyys tukee myös minäpystyvyyden kehittymistä
Kun opiskelija näkee toisten onnistuvan, kuulee tarinoita epäonnistumisista ja oppimisesta, ja saa kannustusta vertaisilta, hänen oma uskonsa yrittäjyyteen vahvistuu. Tämä sosiaalinen vahvistaminen on olennainen osa yrittäjämäisen identiteetin rakentumista. (Siklander, Hintikka & Eskola. 2021.)
Yrittäjyyden tukeminen ei tarkoita sitä, että kaikista opiskelijoista tulisi yrittäjiä. Tavoitteena on luoda kulttuuri, jossa kokeileminen on sallittua, epäonnistuminen hyväksyttyä ja oppiminen jatkuvaa. Kun opiskelija saa mahdollisuuden testata ideaa ilman pelkoa epäonnistumisesta, hän voi löytää oman polkunsa – yrittäjänä tai muuten. Nyt tarvitaan rohkeutta antaa opiskelijoille tilaa epäonnistua – sillä juuri epäonnistumisen kautta syntyy oppimista, kasvua ja lopulta menestystä.
Kirjoittaja
Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.
Lähteet
Bandura, A. 1997. Self-efficacy: The Exercise of Self-control. W.H. Freedman.
geralt. 2015. Altmann, G. Hallitus, liuskekivi, liitutaulu. Pixabay. Viitattu 26.9.2025 Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/hallitus-liuskekivi-liitutaulu-939244/
Siklander, P., Hintikka, J, & Eskola, L. 2021. MindBusiness-viitekehyksen yhteys yrittäjämäisen minäpystyvyyden muutoksiin korkeakouluopinnoissa – ”Kaikki haasteet ovat voitettavissa”. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 1/2021.
