Oppeja palveluintegraation kehittämisestä Helsingissä

Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskukset ovat viime vuosina tehneet merkittäviä harppauksia kohti entistä yhtenäisempää ja asiakaslähtöisempää palvelujärjestelmää. Kehittämistyön yhtenä kohteena on ollut paljon palveluita tarvitsevien (PPT) asiakkaiden tarpeet, joiden ympärille on pyritty rakentamaan saumattomasti toimivia palvelukokonaisuuksia. Nämä usein monisairaat ja monipalvelua tarvitsevat asiakkaat ovat keskiössä, kun pohditaan terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja palveluiden kestävyyttä (Hujala & Lammintakanen 2018, 17–18). Tällaisten asiakkaiden haasteet ovat usein sekä fyysisiä että psykososiaalisia, jonka vuoksi heillä on tarvetta räätälöidylle avulle ja tukipalveluille (Ylitalo-Katajisto ym. 2018, 376).

Ojalan (2024) laadullisena soveltavana tutkimuksena tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä tuotettiin tietoa siitä, miten palveluja on kehitetty Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa PPT-asiakkaille sekä vertailtiin Helsingissä tehtyä kehittämistä vastaavaan muuhun Suomessa tehtyyn kehittämiseen.

Innovatiivisia ja osallistavia työtapoja

Kehittäminen Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa on keskittynyt asiakaslähtöisyyden lisäämiseen, jotta palvelut vastaavat paremmin PPT-asiakkaiden tarpeita heidän elämäntilanteidensa mukaisesti (Liljamo 2017, 63–66). Vuodesta 2016 lähtien on käytetty innovatiivisia työtapoja ja -välineitä, kuten Helsinki Recovery -sovellusta, joka on kehitetty yhdessä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa tukemaan asiakkaiden toipumista ja arjen hallintaa.

Osallisuus on keskeinen tekijä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä, jossa asiakkaat osallistuvat aktiivisesti palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon (Niemelä 2020, 19–21). Yhteiskehittäminen on ollut keskeinen osa paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelujen uudistusprosessia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat yhdessä ideoineet ja kehittäneet uusia toimintatapoja monialaisissa työryhmissä.

[Alt-teksti: kaavakuva, jonka otsikkona on paljon palvelua tarvitsevien tuen tavoitteet, asioita ovat arjessa pärjäämisen ylläpito, terveyden edistäminen ja jatkuvuuden turvaaminen palveluissa.]
Kuva 1. Paljon palvelua tarvitsevien tuen tavoitteet. (Kuva: Helsingin kaupunki)

Laadun varmistaminen

Laadun varmistaminen on ollut Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskusten kehittämistyön kulmakivi. Toimintaan on sisältänyt muun muassa erilaisten mittaamisten ja kirjaamisen uudistaminen nykyaikaisten tietojärjestelmien avulla. Tämä on mahdollistanut prosessien jatkuvaa seurantaa ja parantamista, mikä puolestaan on lisännyt palveluiden tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Kehitystyön keskiössä on ollut jatkuva dialogi ja palaute, mikä on auttanut toimintamallia mukautumaan ja parantumaan jatkuvasti.

Tulevaisuuden näkymät

Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskukset jatkavat innovatiivisten ja integroitujen palveluratkaisujen kehittämistä. Tavoitteena on, että jokainen asiakas kokee palvelunsa saumattomaksi ja yksilöllisesti räätälöidyksi. Uudistuksen myötä Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskukset näyttävät tietä kohti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa jokainen asiakas on toiminnan keskipisteessä ja jossa palvelut toimivat kitkattomasti yhteen asiakkaiden parhaaksi. Lisää paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden tukemisesta Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa löytyy Innokylän (2023) sivustolta.

Kirjoittajat

Karoliina Ojala on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK) sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -tutkintokoulutuksesta.

Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lähteet

Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluita tarvitsevat asiakkaat keskiöön. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf

Innokylä. 2023. Paljon palvelua tarvitsevien asiakkuuksien tuki Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/paljon-palvelua-tarvitsevien-asiakkuuksien-tuki-helsingin-terveys-ja

Liljamo, C. 2017. Paljon palvelua käyttävä asiakas sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa. Tutkimuskohteena Parempi Arki -hanke. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/2721/osuva_7766.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Niemelä, J. 2020. Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus – vai molemmat? Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-371-1  

Ojala, K. 2024. Kohti saumatonta sote-palvelua: soveltava tutkimus palveluintegraation kehittämisestä paljon palvelua tarvitseville sote-asiakkaille. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010565

Ylitalo-Katajisto, K. 2019. Paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden yksilöity sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoaminen. Väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Viitattu 21.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789526224084