Ympäristön ja kehon liikkeiden havainnointiin sekä liikkumiseen käytetään monia erilaisia aisteja. Vain yksi aistijärjestelmä ei tuota riittävästi tietoa tunnistamaan asentoja ja liikkeitä. (Herdman & Clendaniel 2014, 32.) Urheilussa visuaalinen järjestelmä eli näköaisti ja vestibulaarinen järjestelmä eli sisäkorvan tasapainojärjestelmä ovat tärkeässä roolissa tehokkaan suorituksen takaamiseksi (International Sports Vision Association 2019; Reds 2022).
Visuaalinen järjestelmä on urheilussa merkittävä, sillä valtaosa ympäristöstä havainnoidusta tiedosta saadaan näköaistin kautta. Monet lajit vaativat kykyä seurata tarkasti kohdetta, kuten esimerkiksi palloa, kiekkoa tai vastapelaajaa. (Kalaja 2018.)
![[Alt-teksti: anatominen kuva silmästä sivultapäin nähtynä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/03/114_2022_Jaakiekkoilu_1-uusi-1024x771.png)
Sisäkorvan tasapainoelin käsittelee sinne tulevia signaaleja asennon tuntemuksista sekä visuaalisesta informaatiosta ja näin säätelee tasapainoa (Herdman & Clendaniel 2014). Tasapainolla on urheilussa iso rooli niin suorituksessa kuin vammojen ennaltaehkäisemisessäkin. Tasapainojärjestelmää voidaan arvioida ja testata, jolloin urheilijan harjoittelua pystytään kehittämään tehokkaammaksi. (Ainone 2021.)
Jääkiekko ja visuovestibulaariset taidot
Jääkiekkoilija kehittää poikkeuksellisia tasapainostrategioita, sillä laji vaatii pelaajalta kykyä tehdä nopeita suunnanmuutoksia, ottaa vastaan kontaktia ja liikkua sulavasti kapeilla terillä jään päällä (Evans 2022). Lisäksi lajissa menestyminen on suoraan yhteydessä visuaalisiin ominaisuuksiin. On kyettävä reagoimaan tehokkaasti ääreisnäön alueella tapahtuviin muuttujiin, hahmotettava etäisyyksiä toisten pelaajien, laitojen ja maalin välillä ja suhteessa itseensä. Maalinteko on pääosin puhtaasti tarkkuutta toimittaa kiekko sinne, minne haluaa. (International Sports Vision Association 2019.)
![[Alt-teksti: Vauhdikas pelitilanne jäällä, monta jääkiekkoilijaa pelaamassa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/03/114_2022_Jaakiekkoilu_2-1-1024x658.jpg)
Lajien, kuten jääkiekko, joissa visuaalisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys, tulisi panostaa kyseisten ominaisuuksien harjoittamiseen. Kaksi samantasoista joukkuetta voidaan lopulta erottaa toisistaan sillä, kummalla joukkueella on paremmat visuaaliset ominaisuudet. Jääkiekossa on paljon muuttujia ja haasteita visuaalisia- ja tasapaino-ominaisuuksia ajatellen. (Laby ym. 2021, 723–724.) Dalton (2021, 732–733) vahvisti katsauksessaan visuaalisten ominaisuuksien merkitystä urheilijalle osoittamalla, että useissa tutkimuksissa havaittiin ero kyseisissä ominaisuuksissa ei-urheilijan ja urheilijan sekä amatööriurheilijan ja huippu-urheilijan välillä.
Näköaisti on suoraan yhteydessä tasapainoaistiin. Tasapainoa voidaan harjoittaa pelkästään näköharjoitteillakin. Pelaajalle on tasapainon ylläpitämisen lisäksi tärkeää hahmottaa etäisyyksiä ja reagoida tehokkaasti näkökentässä tapahtuviin muutoksiin tarvitsematta kohdistaa katsettaan, sillä se hidastaa reagointia (Kalaja 2020). Jos pelaaja ei kykene hahmottamaan etäisyyksiä itsensä ja ulkoisten tekijöiden kanssa, hän saattaa aina syöttää liian kauas tai lähelle (International Sports Vision Association 2019).
Kirjoittajat
Miikka Katila on keväällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeutti. Hänellä on pitkä lajitausta jääkiekon parissa.
Anna Peltola on LAB-ammattikorkeakoulusta jouluna 2022 valmistunut fysioterapeutti, joka työskentelee tällä hetkellä ikäihmisten kuntoutuksen parissa.
Jade Seikkula on LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2023 valmistuva fysioterapeutti. Hän työskentelee muun muassa lasten ja nuorten urheilun parissa.
Anu Kaksonen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori ja OMT-fysioterapeutti, joka pitää myös koulutuksia huimaukseen ja tasapainoon liittyen.
Lähteet
Ainone. 2021. Tasapainon ja kehonhallinnan harjoittaminen kehittää suorituskykyä myös huippu-urheilussa. Blogi. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://ainone.eu/fi/tasapainon-ja-kehonhallinnan-harjoittaminen-kehittaa-suorituskykya-myos-huippu-urheilussa/
Dalton, K. 2021. Review: The Quiet Eye in Sports Performance – Is the Quiet Eye the Ultimate Explanation or Only the Beginning? Journal of the American Academy of Optometry. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa Review: The Quiet Eye in Sports Performance—Is the Quiet Eye… : Optometry and Vision Science (lww.com)
Evans, S. 2022. The Biomechanics of Ice Hockey: Health and Performance Using Wearable Technology. J. Mens. Health 2022, 18(9), Special Issue Sports Biomechanics for Health and Performance, 2022. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://www.imrpress.com/journal/JOMH/18/9/10.31083/j.jomh1809193/htm
Freepik. 2022. Free vector diagram showing cross section of human eye. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://www.freepik.com/free-vector/diagram-showing-cross-section-human-eye_5983940.htm#query=anatomy%20eye&position=7&from_view=search&track=sph
Herdman, S. & Clendaniel, A. 2014. Vestibular rehabilitation. Fourth edition. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://ebookcentral.proquest.com/lib/lab-ebooks/reader.action?docID=1757246
International Sports Vision Association. 2019. Visual skills to help you improve when playing hockey. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://www.sportsvision.pro/athletes/dynamic-visual-skills-for-sports/hockey/
Jenerou, A., Morgan, B. & Buckingham, R. 2018. A vision training program’s impact on ice hockey performance. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/detail/detail?vid=7&sid=8fe16b55-566e-4261-b5ab-e0442d51a6f7%40redis&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN=127134721&db=c8h
Kalaja, S. 2020. Fysiikkavalmennusseminaari. Leijonat Official. YouTube. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=YoAxN5Fipy0&t=6s
Kalaja, S. 2018. Valmennustaito. Tarkka vai taitava näkijä? Viitattu 24.11.2022. Saatavissa http://www.valmennustaito.info/taito/tarkka-vai-taitava-nakija/
Karhunen, L. 2012. Fyysiset ominaisuudet. Teoksessa Koho, V. Luukkainen, S. (toim.) Jääkiekon ytimessä – lajitietoa harrastajille ja ammattilaisille. Kuopio: Unipress.
Katila, M., Peltola, A. & Seikkula, J. 2022. Visuovestibulaarinen harjoittelu jääkiekossa. Opas jääkiekkoilijoille lajinomaisiin harjoitteisiin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/787264/Katila_Peltola_Seikkula.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Laaksonen, A. 2012. Jääkiekon lajianalyysi. Teoksessa Koho, V. Luukkainen, S. (toim.) Jääkiekon ytimessä – lajitietoa harrastajille ja ammattilaisille. Kuopio: Unipress.
Laby, D. M. 2021. Review: Vision and On-field Performance: A Critical Review of Visual Assessment and Training Studies with Athletes. Journal of the American Academy of Optometry. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://journals.lww.com/optvissci/Fulltext/2021/07000/Review__Vision_and_On_field_Performance__A.7.aspx
Pesonen, J. 2021. Jääkiekkoilijan kesäharjoittelu. Fibaco. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://fibacogroup.com/blogi/jaakiekkoilijan-kesaharjoittelu/
Pexels. 2016. Men in blue and white jersey shirt playing. Pixabay. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/playing-sport-game-competition-33286/
Reds. 2022. Jääkiekkoilijan ominaisuudet. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://www.redshelsinki.fi/uutiset/39962/jaakiekkoilijan-ominaisuudet
Rouvali, T. 2014. Jääkiekon lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Valmentajaseminaarityö. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/43331/1/Rouvali%20Tommi.pdf
Terveyskylä. 2021. Tietoa visuaalisista hahmotushäiriöistä. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/n%C3%A4k%C3%B6tiedon-k%C3%A4sittely-eli-visuaalinen-hahmotus/tietoa-visuaalisista-hahmotush%C3%A4iri%C3%B6ist%C3%A4
