Organisaatioissa on tuotettu ja kerätty dataa jo pitkään erilaisissa muodoissa ja eri tavoin koottuna. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa julkisissa organisaatioissa tietojohtaminen on kuitenkin noussut keskiöön vasta joitakin vuosia sitten. Leskelän ym. (2019, 14) mukaan strategisen johtamisen näkökulmasta on tärkeää tunnistaa, mikä tieto on olennaista johtamisen näkökulmasta, miten tieto välittyy päätöksenteon tueksi ja miten tieto liikkuu päätöksentekojärjestelmissä.
LAB SoteCampus on LAB-ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteiskehittämisen toimintamalli, jossa tietojohtamisen edistäminen on tunnistettu strategiseksi kärjeksi (LAB 2023). Ymmärrystä tietojohtamisesta on edistetty muun muassa esihenkilöille suunnatuilla tietojohtamisen valmennuksilla, henkilöstölle suunnatulla tietojohtamisen verkkokurssilla sekä luomalla tietojohtamisen verkosto esihenkilöille.
Tiedon hyödyntäminen vaatii tavoitteita ja mittareita
Kyky hyödyntää tietoa oikeassa kontekstissa vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä alkaen, kun tietoa tuotetaan, sinne saakka, kun sitä hyödynnetään päätöksen teon tukena tai kehittämistyön perustana. Tietoa tulisi pystyä hyödyntämään laaja-alaisesti aina henkilöstön osaamisen kehittämisestä asiakasprosesseihin ja talouden tunnuslukuihin saakka. Tavoitteet liittyvät oleellisesti tiedon hyödyntämiseen toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.
Kuitenkin Leskelä ym. (2019, 46) toteavat, että soteuudistusta tarkasteltaessa kansallisen tason tavoitteet ovat jääneet kauaksi konkretiasta, eikä laadullisten tavoitteiden mittaamiseksi ole käytössä relevantteja mittareita. Toisaalta tietopohjaa on onnistuttu viime vuosina rakentamaan kattavan ja luotettavan datan avulla. Vaikka suunta on oikea, organisaation kyvykkyyden kasvun näkökulmasta soteorganisaatioiden tietojohtamisen osaamisessa riittää vielä työsarkaa.
Potilas- ja asiakastietojen tietopohjan laatua on parannettu sotealalla rakenteisen kirjaamisen avulla. Mykkänen ym. (2023, 2) kuvaavat, että rakenteisesti kirjatut tiedot ovat vapaamuotoisesti kirjattuihin tietoihin verrattuna potilaskeskeisempiä, eheämpiä sekä potilasturvallisempia ja mahdollistavat tiedon toisiokäytön tutkimuksessa ja kehityksessä. Tuotetun tiedon ymmärtämisessä on kuitenkin vielä puutteita. Syynä voivat olla esimerkiksi ymmärtämättömyys termistöstä tai toisiokäytön hyödyistä.
Laadukkaista palveluista hyötyvät asiakkaat
Voidaan nähdä, että lisääntynyt ymmärrys tietojohtamisen kokonaisuudesta kasvattaa organisaation kyvykkyyttä ja lisää sitä kautta mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä. Tietoresurssien parempi hallinta kasvattaa toiminnan tehokkuutta ja lisää asiakasarvoa (Laihonen ym. 2013, 13–14). Sotesektorilla tavoitellaan molempia. Hyvinvointialueen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kokonaisvaltainen hyöty kohdentuu suoraan asiakkaiden saamaan palvelun laatuun sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja yhteiskunnan euroihin.
Dataa siis on. Sitä kohti ollaan menossa, että organisaatioilla on myös tietoa. Seuraava askel on ymmärryksen lisääminen, jolloin voidaan puhua organisaation kyvykkyyden kasvusta tietojohtamisen keinoin. Se vaatii osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja jatkuvaa vahvistamista, jolloin organisaatioiden väliset yhteistyörakenteet toimivat riittävän osaamisen rakennusaineina.
Kirjoittaja
Jaana Ahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa LAB SoteCampus -tiimin projektipäällikkönä.
Lähteet
LAB. 2023. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 15.8.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus.
Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukkonen, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Peekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 8.8.2023. Saatavissa https://core.ac.uk/download/pdf/250168716.pdf.
Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 2019:42. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 17.8.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-754-3.
Mykkänen, M., Ahonen, O., Kinnunen, U-M. & Saranto, K. 2023. Rakenteisesti kirjatun hoitotyön tiedon vuodeosastotason analyysi – esimerkki FinnCC luokituskokonaisuuden käytöstä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 15(2). Viitattu 17.8.2023. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_doaj_primary_oai_doaj_org_article_c15d82880b7e4209974221bd18cd3fe1
xresch. 2018. Analytiikka, tiedot, innovaatio. Pixabay. Viitattu 17.8.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/analytiikka-tiedot-innovaatio-3088958/.
