Osallisuus osaksi avosairaanhoidon työntekijöiden arkea

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvat muutokset edellyttävät uudenlaista johtamista ja kykyä hyödyntää henkilöstön osaamista ja osallistumista. Osallisuuden johtaminen on lähestymistapa, joka parantaa työhyvinvointia, työmotivaatiota sekä organisaation suorituskykyä. Se tarkoittaa työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon sekä osallistua aktiivisesti organisaation toimintaan (Gromov &Brand 2011; Lammintakanen ym 2016; STM 2009).

Ylhäältä alas johtamista pyritään muuttamaan kohti osallistavaa ihmisläheisempää johtamistapaa ja johtajien tulisi toimia fasilitaattoreina. Tämä tarkoittaa vastuun ja ”vallan” jakamista, jossa työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Osallistava johtamistyyli vaatii johtajien ja työntekijöiden välille vahvaa luottamusta. Luottamuksen syntyyn vaikuttaa avoin viestintä sekä ilmapiiri, jossa työntekijät voivat ilmaista ajatuksia. Osallistava johtaminen lisää työntekijöiden asiantuntijuutta, itseohjautuvuutta, jossa jaetaan vastuuta työyhteisön ja esihenkilöiden välillä. Osallistaminen lisää sitoutumista työntekoon, luo tunteen vaikuttamismahdollisuudesta sekä oman työn osaamisesta. (Alasoini 2021; Juuti & Vuorela, 2015; Kanninen 2023; Nieminen ym. 2021; Sarosi 2018; THL 2023: Viitala & Jylhä 2019).

Työntekijöiden osallisuuden tukemisen toimintaehdotus

Suvi Heinosen (2024) tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen YAMK-opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen avoterveydenhuoltoon. Kehittämistyön tarkoituksena oli laatia toimintaehdotus työntekijöiden osallisuuden ja päätöksenteon tukemiseen.  Työ toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmällä, jossa ideariihen avulla haettiin konkreettisia ehdotuksia osallisuuden ja päätöksenteon tueksi. Yhteiskehittämisen ryhmän ideoiden tuloksena syntyi toimintaehdotus.

Keskeisiksi keinoiksi työntekijöiden osallisuuden vahvistamiseksi nousi tiimityön merkitys avosairaanhoidon johdon, lähiesihenkilöiden sekä työntekijöiden välillä. Toimintaehdotuksen keskeiset teemat näkyvät kuvassa 2.

Tuotoksena syntynyt toimintaehdotus toimii työkaluna avosairaanhoidon johtajille sekä esihenkilöille työntekijäosallisuuden ja päätöksenteon tukena. Toimintaehdotus esiteltiin elokuussa 2024 avosairaanhoidon johtoryhmälle. Tuotosta voidaan hyödyntää Päijät-Hämeen hyvinvointialueen avosairaanhoidon osallisuuden kehittämisessä.                      

Lähteet

Alasoini, T. 2021. Työntekijöiden muuttuva rooli työelämän kehittämispuheessa. Teoksessa Kettunen, P. (toim.) Työntekijän osallisuus ‒ mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan. Tallinna: Gaudeamus.  36–54.

Gromov, A. & Brand, T. 2011. Transformationaalinen johtajuus muutoksessa ‒ Tapaustutkimuksen kohteena organisaatiomuutos. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa http://lta.lib.aalto.fi/2011/1/lta_2011_01_a4.pdf

Heinonen, S.2024. Työntekijäosallisuuden tukeminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen avosairaanhoidossa. Kehittämistyö Päijät-Hämeen hyvinvointialueen avosairaanhoitoon. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925377

Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Työhyvinvointi. e-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kanninen, T. 2023. The state of professional governance in finland and interventions to strengthen it-perspectives of nursing staff. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/29005/urn_isbn_978-952-61-4752-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lammintakanen, J., Rissanen, S., Peronmaa-Hanska, E., Joensuu, M & Ruottu, T. 2016. Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:68. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79134/STMraportti_johtaminen%20ja%20kehitt%c3%a4minen%20sosiaali-%20ja%20terveydenhuollossa23123016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nieminen, S., Pesonen, S. & Kiviniitty, K. 2021. Osallistava johtaminen terveydenhuollossa. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/125137/NieminenPesonenKiviniitty.pdf?sequence=2

Sarosi, A. 2018. Hoitotyön johtajien kokemuksia osallistavasta johtamisesta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa  https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103629/1527766871_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009–2011. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 19.1.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74335/URN:NBN:fi-fe201504226780.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Ammattilaisten osallisuus edistää palvelujen vaikuttavuutta. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/ammattilaisten-osallisuus-edistaa-palvelujen-vaikuttavuutta

Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen- keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. e-kirja. Helsinki: Edita.