LAB-ammattikorkeakoulun Haavahoidon asiantuntija -erikoistumisopinnoissa opiskelleet opiskelijat tekivät opintojen aikana kehittämistehtävän omaan työyksikköönsä. Tämä on yksi erikoistumisopintojen keskeisistä asioista; kehitetään ja parannetaan olemassa olevia toimintatapoja. Tämän lisäksi työyksiköt saavat lisäosaamista haavanhoitoon liittyen.
Tätä osaamista jaettiin tänä vuonna pitkälti vertaiskouluttamisen muodossa. Tällainen tapa kehittää on usein tehokas ja toimiva. Tiedetään, että toisten opettaminen syventää omaa osaamista kaikkein parhaiten; pitäähän tuolloin opiskella opetettava aihealue ensin itse ja sisäistää se. Kehittämistehtävien tekijät toivatkin esille, miten he itse innostuivat aiheesta ja kokivat oppineensa paljon.
Toisten opettaminen lisää myös asiantuntijuutta ja itsevarmuutta; minä osaankin tämän ja osaamistani halutaan hyödyntää. Pääsääntöisesti kouluttaminen tapahtui työyksiköissä kasvotusten, mutta joissakin tapauksissa opetustilanne lisäksi tallennettiin ja se oli mahdollista katsoa jälkikäteen.
Perehtymistä paitsi asiaosaamiseen myös kouluttamiseen
Opiskelija Jaana Saanila Etelä-Karjalan keskussairaalan teho- ja valvontayksiköstä toteutti tällaisen opetuskokonaisuuden. Hänen työyksikössään kollegat olivat kiinnostuneita opetettavasta aiheesta, ja tallennetta katsoivat monet, jotka eivät päässeet itse koulutukseen. Tämä on sekä palkitsevaa itse työn tekijälle että hyödyksi työyksikössä. On varmasti olennaista myös työyksiköissä huolehtia olemassa olevan opetusmateriaalin saatavuudesta ja löytämisestä, jotta tarvittava tieto saadaan helposti hyödynnettyä.
Asiantuntijasairaanhoitajan on hyvä perehtyä myös siihen, millainen on hyvä koulutus. Tämä on ehkä monelle opiskelijalle uusi aihealue ja vaatii oman perehtymisen asiaan. On kuitenkin hyvä selvittää, millainen on toimiva koulutusmateriaali ja miten koulutus suunnitellaan.
Tätä selvitti Titta Takkinen Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalta. Hän halusi kehittää osastolla työskentelevien haavanhoidon osaamista. Tarkoituksena oli myös yhtenäistää haavapotilaiden hoitoa. Koulutusmateriaali jää työyksikön Teams-alustalle käytettäväksi, ja koulutuksen sisällön perusteella kehitettiin joitain haavanhoidon osa-alueita.
Yhdessä tekeminen on kehittämistä
Koulutuksen olennaista antia on kaikkien mahdollisuus osallistua kehittämiseen. Opiskelijat myös pyysivät palautetta koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta kehittämisprosessin aikana. Täten kehittäminen on enemmän yhdessä tekemistä. Hoitotyössä on ollut jo pitkään edellytyksenä, että näyttöön perustuvaa toimintaa kehitetään jatkuvasti. Haavanhoidon osaamisen kehittäminen onkin yksi iso osa-alue potilastyössä.
Kouluttaminen kehittämisen muotona on varmasti myös yksi tapa tuoda näyttöön perustuvaa osaamista lähemmäs käytäntöä. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijat tuovat sitä esille vertaisina, jolloin tiedon vastaanottaminen voi olla helpompaa ja asioista voidaan yhdessä keskustella, kun kaikki tietävät toistensa työnkuvan.
Kirjoittaja
Katja Kylliäinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii opettajana Haavahoidon asiantuntija -erikoistumisopinnoissa.
Lähteet
geralt. 2021. Altmann, G. Tiimi, joukkuehenki, yhteistyö. Viitattu 10.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/tiimi-joukkuehenki-yhteisty%c3%b6t%c3%a4-6395766/
