Älylääkekaapin tuomat hyödyt lääkehoitoprosessiin

Lääkepoikkeamat ovat ennaltaehkäistävissä olevia lääkehoidon tapahtumia, joita lääkehoidon prosessit voivat estää. Vuosittain lääkepoikkeamat aiheuttavat Suomen terveydenhuollolle noin 40 miljoonan lisäkustannukset (Pitkälä ym. 2020).

Viime vuosina lääkehoitoon saatujen automaatioratkaisujen avulla älylääkekaapit ovat vähentäneet lääkepoikkeamien syntyä. Hoitotyön ammattilainen, kuten sairaanhoitaja, on oleellinen osa potilaan lääkehoidon prosessia. Hän osallistuu lääkehoidon suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen, vaikutusten seurantaan ja kirjauksiin sekä jatkuvuuden turvaamiseen. (Pitkälä ym. 2020.) Älylääkekaappien tuoman hyödyn avulla potilasturvallisuus paranee ja lääkepoikkeamat vähenevät.

Älylääkekaappien on todettu yhtenäistävän lääkehoitoprosessia (Craswell 2020). Älytoimintojen avulla hoitohenkilöstölle tarjotaan reaaliaikaisen lääkehoitoprosessin mahdollisuus, joka mahdollistaa katkeamattoman ja suljetun lääkekierron. Lääketurvallisuuden on todettu kehittyvän, kun lääkehoidonprosessi pystytään toteuttamaan niin, että ennen lääkkeenantoa sekä potilas että lääke tunnistetaan viivakoodilukijalla. (Mikkola ym. 2021.)

Älytoiminnot tarjoavat myös sairaalan ajantasaisen lääkevalikoiman tarkastelun, kaksoistarkistuksen viivakoodilukijan avulla sekä käyttäjien lokitietojen reaaliaikaisen kirjautumisen henkilöstöhallintoon (Inkinen ym. 2016). Samalla kun toiminnot nopeutuvat, hoitotyön tehokkuus kasvaa (Fanning ym. 2015) Kemppaisen mukaan älylääkekaapin avulla lääkkeiden löytyminen helpottuu, tuotevirheiden poisto onnistuu kustannustehokkaasti sekä automaatin toiminnot ehkäisevät väärinkäyttöä (Kemppainen 2018).

Kansainvälisesti tarkasteltuna kaapit eivät ole uusi innovaatio terveydenhuollossa, sillä Yhdysvallat ottivat ne käyttöön vuonna 1980. Suomeen ne saapuivat vasta vuonna 2011. Mikkolan ym.  mukaan älylääkekaappien tuomasta hyödystä lääkehoitoprosessissa Suomessa on vähän tutkittua tietoa. Kuitenkin lääkepoikkeamien synty toimintaympäristöissä, jossa älylääkekaappia on hyödynnetty; on nähty laskevan. Kansainvälisesti tutkimustietoa löytyy niin käyttäjäkokemuksista, lääkepoikkeamista kuin ajankäytöstäkin. (Mikkola ym. 2021.) Älylääkekaappien on katsottu edistävän työ- ja potilasturvallisuutta esimerkiksi sähköisen lukitusmekanismin, henkilökohtaisen tunnistautumisen sekä tulostettavien lääketunnistustarrojen avulla.

Farmasialiiton tekemän raportin mukaan vuonna 2018 älylääkekaappeja oli käytössä seitsemässä sairaalassa. Jo tällöin lähitulevaisuudessa niiden määrä oli kasvamassa, ja noin neljätoista sairaalaa suunnitteli ottavansa ne käyttöön viiden vuoden sisään. (Metsämuuronen ym. 2018) Täsmällistä lukua älylääkekaappien määrästä Suomessa ei vuonna 2022 ole julkaistu.

Opiskelijat valmiit uuteen teknologiaan 

Oman käyttökokemukseni mukaan älylääkekaappien tuomat ratkaisut edistävät hoitotyön tehokkuutta sekä lisäävät potilasturvallisuutta. Muutos älylääkekaapin hyödyntämiseen on aikaa vievä prosessi, mutta tehokkaan käyttöönoton myötä lääkkeiden kaksoistarkistus helpottuu, lääkkeen etsiminen on nopeaa ja vaivatonta, lääkelogistiikka pysyy ajantasaisena ja sairaanhoitaja pystyy lisäämään läsnäoloaan potilastyössä.

Älylääkekaapin periaatteisiin tutustutaan LAB-ammattikorkeakoulussa lääkehoidon opintojaksoilla turvallisen lääkehoidon näkökulmasta. Sairaanhoitajaopiskelijoilla on aktiivisuutta ja kiinnostusta ottaa lääkehoidon prosesseissa käyttöön uusimmat teknologian tuomat apukeinot, joilla lisätään lääkehoidon turvallisuutta ja hoitotyön tehokkuutta.

Lähteet

Craswell, A., Bennett, K., Dalgliesh, B., Morris-Smith, B., Hanson, J., Flynn, T. & Wallis, M. The impact of automated medicine dispensing units on nursing workflow: A cross-sectional study. Int J Nurs Stud. 2020 Nov;111:103773. Viitattu 14.9.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33002837/

Fanning, L., Jones, N. & Manias, E. 2015. Impact of automated dispensing cabinets on medication selection and preparation error rates in an emergency department: a prospective and direct observational before-and-after study. J Eval Clin Pract. 156‒63. Viitattu 14.9.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26346850/

Kemppainen, E. 2018. Älylääkekaapeista turvaa niin potilaille kuin henkilökunnalle. SIC-Fimea. 3/2018. Viitattu 14.9.2022. Saatavissa https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/vain-verkossa/alylaakekaapeista-turvaa-niin-potilaille-kuin-henkilokunnalle

Metsämuuronen, R., Kurttila, M. & Naaranlahti, T. 2018. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Dosis 34: 104‒120. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.yumpu.com/fi/document/read/60794617/dosis-2-2018

Mikkola, T., Aronpuro, K., Järvenpää, M. & Laaksonen, R. 2021.Pilottitutkimus: Älylääkekaappien käyttöönottotehohoidossa, tehovalvontahoidossa ja sydäntutkimusyksikössä – lääkehoitoprosessien kehittäminen yhteistyössä sairaala-apteekin ja hoitajien kesken. Dosis 37: 70–99. Viitattu 9.9.2022 Saatavissa https://dosis.fi/wp-content/uploads/2021/03/079-099_Dosis_1-2021_Mikkola_Jarvenpaa_Aronpuro.pdf

Pitkälä, S., Rajaniemi, M., & Pinola, S. 2020. Lääkkeen jako- ja antopoikkeamat olisivat suurelta osin ehkäistävissä. ePooki 67/2020. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Viitattu 14.9.2022. Saatavissa http://www.oamk.fi/epooki/2020/laakkeen-jako-ja-antopoikkeamat-olisivat-suurelta-osin-ehkaistavissa/