Liikenteen sähköistymisen teknologia kehittyy nopeasti. Henkilöliikenteen sähköistymistä on edistänyt markkinalähtöisen latausinfrastruktuurin yleistyminen. Kaupunkibussit ovat laajalti jo sähköisiä, mutta logistiikan sähköistyminen ja etenkin raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymä laahaa vielä jäljessä.
NetZeroCities-ohjelman Horizon2020:lta rahoittama Towards zero-emission urban transport and logistics (Zero-Trail) -hanke tavoittelee toimenpiteillään siirtymää kohti päästötöntä kaupunkilogistiikkaa ja päästövähennysten kautta parempaa kaupunkielinympäristöä. Siirtymään halutaan laittaa vauhtia, mutta siten, että siirtymä olisi kaikille myös reilu. (LAB 2025.)
Selkeitä päätöksiä ja tukitoimia tarvitaan siirtymän mahdollistamiseksi
Vaikka teknologia saattaa edetä nopeasti, kestävyysmurros tapahtuu liian hitaasti tavoiteaikatauluun nähden. Mitä hitaammin murros etenee, on toimien oltava entistä tehokkaampia ja siirtymän tulee konkretisoitua lyhyemmällä aikajänteellä, että päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa määräaikaan mennessä.
Ratkaisujen saaminen markkinoille ja kuluttajien käyttöön saattaa olla hidasta. Yksi käyttövoimasiirtymään liittyvistä haasteista on sähköinfrarakentamisen hitaus. Latausverkoston, reittisuunnittelun ja energiakapasiteetin kehitys vaatii aikaa ja koordinaatiota (Schoenberg & Dressler 2021). Myös teknologian saatavuuden ja toimintamahdollisuuksien reilu jakautuminen luovat haasteita, kaikilla toimijoilla ei ole samanlaisia resursseja tai kykyä päivittää kalustoa tai infraa, vaikka puhtaille polttoaineille olisi saatavilla jo tankkaus- tai latausasemia (Heiniö 2021). Elinkeinoelämä ja erityisesti pienyritykset saattavat kokea käyttövoimasiirtymään liittyvät investoinnit kalliina tai muutoksen suunnan epävarmana. Päästövähennyksiin tähtäävien toimien reiluutta ja yhdenmukaisuutta on haasteellista taata, mikäli pidempää siirtymäaikaa ja taloudellista tukea ei voida mahdollistaa.
Kunnilla ja valtioilla on merkittävä rooli kestävyysmurroksen edistämistoimissa (Jäntti ym. 2025). Ilman selkeitä päätöksiä ja tukirakenteita yritykset ja muut toimijat eivät uskalla investoida rohkeasti uusiin hankkeisiin. Asukkailla voi olla epäilyksiä tapahtuvien muutosten ja tehtävien toimenpiteiden tarpeellisuudesta tai niiden vaikutuksista omaan arkeen, sekä valitun suunnan jatkuvuudesta.
![[Alt-text: Kaksi sähkörekkaa pysäköitynä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/05/190_2025_Paastottomat-kuljetukset-1024x512.jpg)
Elinkeinoelämää osallistavaa yhteistyötä
Zero-Trail -hanke kokoaa tietoa poliittisen ohjauksen keinoista päätöksenteon tueksi toimenpiteistä, joilla on mahdollista tukea ja jouduttaa käyttövoimasiirtymää ja puhtaan kaupunkilogistiikan ratkaisujen käyttöönottoa. Hanke pyrkii selvittämään, kuinka saavuttaa ilmastotavoitteet reilusti ja sopivilla ohjaustoimilla. Esimerkkejä reiluun siirtymään haetaan myös kansainvälisesti. Tuloksia odotetaan vaiheittain ja niitä julkaistaan hankkeen verkkosivulla ja jaetaan sidosryhmäverkostoissa. Hankkeen aikana poliittisten ohjauskeinojen vaikutuksista kuullaan sekä paikallista elinkeinoelämää että kaupunkilaisia.
Tällä hetkellä hankkeessa valmistellaan konkreettisia toimenpiteitä. Tulossa on muun muassa kaupunkilogistiikan infra- ja latausratkaisujen kehittämistä Lahden alueella, sekä kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmatyö (SULP), joka ohjaa pitkän aikavälin kaupunkitasoista muutosta. Sidosryhmien kuuleminen on oleellinen osa hankkeessa tehtävää kehittämistä sekä SULP-työtä. Kaikki toimijat eivät välttämättä ole heti muutoksen eturintamassa ja uusien toimintamallien implementoinnissa, ottaen huomioon toimijoiden heikot taloudelliset tai tiedolliset valmiudet.
Päästötön logistiikka ei ole enää valinnainen kehityssuunta vaan se on edellytys toimivalle, elinvoimaiselle ja houkuttelevalle kaupungille. Hanke on mukana rakentamassa tätä muutosta – ei yksin, vaan yhteistyössä. Emme enää kysy onko muutos mahdollinen, vaan uskallammeko lähteä mukaan.
Kirjoittajat
Marcus Pyyhtiä on kolmannen vuoden opiskelija liiketalouden koulutusohjelmassa LAB-ammattikorkeakoulussa ja mukana Zero-Trail -hankkeen viestintäsuunnitelmatyössä.
Niina Sallinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Zero-Trail -hankkeessa.
Tiia Tuomisto toimii TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Zero-Trail -hankkeessa.

Lähteet
Heiniö, T. 2021. Maailmanlaajuinen komponenttipula ei välttämättä ole ongelma, jos laitehankinnat tekee yhdessä ja ennakoiden. Atea. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa https://www.atea.fi/blogit-podcastit-ja-videot/hankinta-ja-hallinnointi/komponenttipulan-vaikutuksia-voi-torjua-yhteistyolla-ja-ennakoimalla/
Jäntti, A., Bhatia, R., Häikiö, L., Jalas, M., Lehtonen, P., Lyytimäki, J., Peltomaa, J. & Pihlajamaa, M. 2025. Kunnat kestävyysmurroksen johtajiksi. Ecowelfare.fi. Viitattu 8.5.2025. saatavissa https://www.ecowelfare.fi/wp-content/uploads/2025/01/Orsi-policybrief-kunnat-kestavyysmurroksen-johtajiksi-versio3.pdf
LAB. 2025. Towards zero-emission urban transport and logistics (Zero-Trail). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/towards-zero-emission-urban-transport-and-logistics
Schoenberg, S. & Dressler, F. 2021. Reducing Waiting Times at Charging Stations with Adaptive Electric Vehicle Route Planning. Cornell University. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://arxiv.org/abs/2102.06503