Kestävä kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka tavoitteena on tarjota nyt ja tulevaisuudessa hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä edellyttää toimia niin yksilötasolla, kuntatasolla, yksityisellä sektorilla, valtiotasolla kuin globaalisti.
YK on asettanut tavoiteohjelman Agenda 2030, joka sisältää 17 osa-aluetta (Suomen YK-liitto 2022a). Osa-alueen 2: Ei nälkää (Suomen YK-liitto 2022b) mukaan tavoitteena on muun muassa puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Monissa kehittyvissä maissa ei ole juurikaan kotitalouksissa tapahtuvaa hävikkiä, vaan elintarvikkeet päätyvät hävikkiin ennen kuin pääsevät kuluttajille asti, sadonkorjuussa, varastoinnissa tai kuljetuksien aikana. Tärkeää on kiinnittää huomio myös metaboliseen ruokahävikkiin eli ruuan liialliseen kulutukseen. Syöminen yli ravitsemuksellisen tarpeen johtaa muun muassa ylipainoon ja siitä aiheutuviin terveydellisiin ongelmiin sekä kasvihuonekaasupäästöihin. (WWF 2020, Husu-Kallio 2020.)
Neuvolat tavoittavat laajasti väkeä
Kuntatasolla neuvolatyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa osaltaan YK:n asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Terveydenhoitajat neuvoloissa tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat, lapset ja lapsiperheet. Terveydenhoitajilla on mahdollisuus ohjata perheitä syömään monipuolisesti ja terveellisesti sekä tekemään tietoisia valintoja ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Kasvisruokapäivien lisääminen edistää perheiden hyvinvointia sekä jo yhden viikoittaisen liha-aterian vaihtaminen kasvisruokaan on ilmastovaikutuksiltaan merkittävä. (Saarinen ym. 2019; THL 2022.)
Ruokaa on tarkasteltava yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi laajemmin myös ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä. (Ruokavirasto 2018.)
Planetaarinen ruokavalio
Ravitsemussuositukset ja kestävää kehitystä edistävä planetaarinen ruokavalio ovat monilta osin samoilla linjoilla. Planetaarisessa ruokavaliossa (Kajander 2022) monien ruoka-aineiden käyttömäärät ja ympäristöä kuormittavien eläinperäisten ruoka-aineiden osuus määritellään tarkemmin. Tällä on globaalia merkitystä (Kuusipalo ym. 2021).
Ympäristöä huomioivan syömisen perusperiaatteena on valita lautaselle mahdollisimman paljon palkokasveja, täysjyvätuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, sekä lähivesien kestävästi kalastettuja kaloja. Näistä erityisesti kasvikunnan määrää suositellaan lisäämään. Lihasta ei tarvitse luopua kokonaan, mutta ympäristön kannalta vastuullista on syödä lihaa korkeintaan muutaman kerran viikossa. Ruokavaliossa pyritään myös suosimaan sesongin mukaisia raaka-aineita. (Kaltiala 2020; Kajander 2022.)
Kestävyys- ja ympäristötietoisuutta posterin keinoin
Lahti on ollut vuoden 2021 Euroopan ympäristökaupunki. Päijät-Häme on ollut edelläkävijä ilmasto ja ympäristö asioissa myös neuvolatoiminnassa. Lahdessa Ahtialan neuvolassa toteutettiin Soten ekologisen jälleenrakennuksen neuvolaprojekti (LSV 2022), johon LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat osallistuivat kehittämistehtävällään. Tuotoksena olevan posterin avulla voidaan tukea lapsiperheitä ravitsemukseen liittyvissä terveyttä ja kestävää kehitystä edistävissä valinnoissa.
![[Alt-teksti: Juliste, jonka otsikkona on terveellisillä valinnoilla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Julisteen tekstit neuvovat ympäristöä huomioivan syömisen periaatteeissa, esimerkiksi valitse lautaselle palkokasveja, täysjyvätuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/611_2022_Paivittaisilla-valinnoilla-kohti-vastuullista-ruokavaliota_1-1024x618.png)
![[Alt-teksti: Saman julisteen toinen osa. Alaotsikkona on ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutus. Julisteen tekstit kertovat muun muassa, että yhden liha-aterian vaihtaminen viikossa kasvikunnan tuotteisiin vastaa ilmastovaikutuksiltaan kotitalouksien ruokahävikin puolittamista.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/611_2022_Paivittaisilla-valinnoilla-kohti-vastuullista-ruokavaliota_2-1024x643.png)
Posterissa käsitellään tärkeimpiä ruoka-aineryhmiä ravitsemussuositusten ja planetaarisen ruokavalion mukaisesti, ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sekä päivittäisten valintojen merkitystä luoda kestävämpää tulevaisuutta. Esimerkiksi yhden liha-aterian vaihtaminen kasvisateriaksi viikossa on jo ilmastoteko.
Kirjoittajat
Anu Arbelius, Anna-Mari Lehtovaara, Katja Anttalainen ja Veera Peltola ovat sairaanhoitajia ja LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajamuuntokoulutuksen opiskelijoita.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Husu-Kallio, J. 2020. Kansainvälisin sopimuksin kohti pienempää ruokahävikkiä. Maa- ja metsätalousministeriön blogi. Viitattu 1.10.2022. Saatavissa https://mmm.fi/blogit/-/blogs/kansainvalisin-sopimuksin-kohti-pienempaa-ruokahavikkia
Kajander, R. 2022. Näin helppoa on syödä ympäristöystävällisesti ‒ tutustu planetaariseen ruokavalioon. WWF Uutiset. Viitattu 20.9.2022. Saatavissa https://wwf.fi/uutiset/2022/01/nain-helppoa-on-syoda-ymparistoystavallisesti-tutustu-planetaariseen-ruokavalioon/
Kaltiala, U. 2020. Planetaarinen ruokavalio on suosituksia tiukempi. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.uef.fi/fi/artikkeli/planetaarinen-ruokavalio-on-suosituksia-tiukempi
Kuusipalo, H., Sarlio, S. & Virtanen, S. 2021. Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 20.9.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16200
LSV. 2022. Lääkärin sosiaalinen vastuu. Soten ekologisen jälleenrakennuksen neuvolaprojekti: Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea (2020‒21) ja Kestävä hyvinvointi lapsiperheissä (2021-) Viitattu 19.9.2022. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://lsv.fi/toiminta/ymparisto-ja-ilmasto/soten-ekologinen-jalleenrakennus-kokeilu/
Ruokavirasto. 2018. Kestävät ruokavalinnat lautasella. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kestavat-ruokavalinnat-lautasella/
Saarinen, M., Kaljonen, M., Niemi, J., Antikainen, R., Hakala, K., Hartikainen, H., Heikkinen, J., Joensuu, K., Lehtonen, H., Mattila, T., Nisonen, S., Ketoja, E., Knuuttila, M., Regina, K., Rikkonen, P., Seppälä, J. & Varho, V. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. Viitattu 1.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4
Suomen YK-liitto. 2022a. Kestävä kehitys. Kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys
Suomen YK-liitto. 2022b. Tavoite 2: Ei nälkää. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/ei-nalkaa
THL. 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ruokavalion kestävyys ja terveys. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys
WWF. 2022. Ruoan ympäristövaikutukset. Viitattu 1.10.2022. Saatavissa https://wwf.fi/ruoka/ruuan-ymparistovaikutukset/#muut-tuotteet-tuotantotavat-havikki-pakkaukset-ravitsemus-seka-elain-ja-ihmisoikeudet
