Päijät-Hämeen digitaaliset tarinapolut nostavat esiin paikallisia elämyksiä

Kestävä kehitys, luonto ja kulttuuri ovat matkailun tämän hetken megatrendejä, jotka liittyvät yhteen. Yhä useampi matkailija etsii matkoillaan paikallisia elämyksiä ja haluaa nähtävyyksien nopean bongailun ja ketjutettujen palvelujen sijasta mieluummin tutustua hitaan matkailun periaatteen mukaisesti paikalliseen elämänmenoon, luontoon ja kulttuuriin.

2020-luvulla matkailussa ovat nousseet esille käsitteet voluntourism ja live like a local tourism, jotka viittaavat tuotteistettuun vapaaehtoistyöhön ja paikalliseen elämäntapaan tutustumiseen matkailuelämyksinä (Smiles Movement 2025; Visit Finland 2025). Ilmiöt ovat suosittuja maailmalla, mutta Suomessakin on saatu viitteitä niiden suosiosta. Esimerkiksi monien kansallispuistojemme paimenviikot on jo muutaman vuoden ajan myyty nopeasti loppuun (Metsähallitus 2025). Päijät-Hämeessä tämäntyyppisiä matkailutuotteita on vielä vähän, vaikka maaseutumme tarjoaisi kiinnostavia mahdollisuuksia niiden kehittämiseen.

[Alt-teksti: kesäinen maalaispihapiiri, jossa työskentelee ihmisiä pystyttäen tukirunkoja.] — Kuva 1. LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa testattiin vapaaehtoistyön tuotteistamista. (Kuva: Titta Jylhänkangas)

Tarinat elämyksellisyyden rakentajina ja matkailun ydinsisältönä

Tarinat ovat tärkeitä elämyksellisyyden rakentajia, ja siten matkailun ydinsisältöä. Niiden voima piilee siinä, että ne jäävät mieleen ja mahdollistavat yksilöllisen kokemisen. Matkailuyritykselle tarinallistaminen on tärkeä tuotteistamisen ja markkinoinnin työkalu sekä erottautumistekijä. Suuremmassa mittakaavassa maiseman tai nähtävyyskohteiden tarina voi olla alueen yrityksille yhteinen voimavara, jonka hyödyntäminen nostaa alueen arvoa monesta eri näkökulmasta.

Päijät-Hämeessä alueellisia maiseman tarinoita yhdistyy muun muassa Salpausselkä Geoparkiin, joka tunnetaan Veden muovaamana maisemana. Paljon vielä löytämistään odottavaa historiaa liittyy myös moniin maaseutukyliemme pieniin kulttuurikohteisiin ─ huolimatta siitä, että kylätoimijoiden arkistoissa näihin kohteisiin liittyviä tarinoita saattaa olla tallennettuna todella paljon.

Tekoäly ja pelillistäminen lisäarvon tuottajina paikallisille tarinoille

Digitalisaation ja tekoälyn avulla on mahdollista lisätä merkittävästi paikallisesta ympäristöstä nousevien tarinoiden saavutettavuutta ja tehoa. Tekoälyn integroiminen lisää mahdollisuuksia luovaan toteutukseen ja mahdollistaa esimerkiksi paikallisen äänen antamisen tarinoille tai maisemasta jo kadonneen kulttuurihistorian näkyväksi tekemisen. Digitalisaation avulla voidaan tehdä paikallisesta ympäristöstä nousevia sisältöjä näkyviksi myös pelillistämisen kautta, mikä avaa uusia mahdollisuuksia matkailijan aktivointiin. Koska pelillistämisen on todettu kiinnostavan erityisesti nuoria, se voi toimia työkaluna uusien kohderyhmien tavoittamiseen maaseutumatkailussa.

[Alt-teksti: maalaismainen pihapiiri, jossa on useita vanhoja rakennuksia sekä pihalla ihmisiä pitämässä kahvitaukoa.] — Kuva 2. Kärkölässä sijaitseva Huovilan puisto tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia sekä digitaaliseen tarinallistamiseen että pelillistämiseen. (Kuva: Päivi Tommola)

Paikallisen hyvinvoinnin edistäminen

Aktiivinen kylätoiminta on kirjattu erääksi Hämeen maaseudun alueellisessa kehittämissuunnitelmassa (Hämeen ELY-keskus 2023–2027, 8) erääksi maaseutumme vahvuuksista. Alueellamme on ollut myös aktiivista kylien kehittämiseen liittyvää TKI-toimintaa, mutta sen kohderyhmänä ovat tavallisesti olleet maaseudun asukkaat tai alkutuotannon toimijat.

Maaseutukylät ovat myös matkailulle ja muulle perinteisiä elinkeinoja täydentävälle yritystoiminnalle kiinnostavia toimintaympäristöjä. Tätä vetovoimaa voisi olla mahdollista lisätä kehittämällä paikallisia elämyksiä nostavia matkailutuotteita tai auttamalla maaseutukyliä nostamaan omaa erityisyyttään kyläbrändien rakentamisella. Toisesta näkökulmasta paikallisuuden brändääminen voi olla myös matkailuyrityksille voimavara, joka tekee heidän tuotteistaan ainutlaatuisia.

Maaseudun matkailupalvelujen kehittäminen nostaa palvelutasoa myös paikallisille asukkaille. Paikallisten yhteisöjen osallistaminen lisää yhteisöllisyyttä ja oman ympäristön arvon parempi tuntemus vahvistaa paikallisylpeyttä. Yhdessä matkailun alueelle tuomien taloudellisten vaikutusten sekä lisääntyneen kilpailukyvyn kanssa nämä edistävät maaseutualueiden hyvinvointia ja Päijät-Hämeen maaseudun veto- sekä pitovoimaa.

Paikallista elämää nostavien matkailutuotteiden kehittäminen ja kylien brändääminen sekä maaseudun yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä teemoja LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijänne-Leaderin yhteisessä Päijät-Hämeen digitaaliset tarinapolut -hankkeessa, joka käynnistyy tammikuussa 2026 Maaseuturahaston rahoittamana.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoimintayksikön TKI-asiantuntijana. Hän on vastannut Päijät-Hämeen digitaaliset tarinapolut -hankkeen valmistelusta.

Lähteet

Hämeen ELY-keskus. 2021. Hyvää elämään Hämeen maaseudulla. Hämeen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://maaseutu.fi/wp-content/uploads/2024/04/Hameen-alueellinen-maaseudun-kehittamissuunnitelma-2023-2027.pdf

Metsähallitus. 2025. Ikimuistoista luonnonsuojelua ─ Paimenviikoilla nautit luonnosta laiduneläinten kanssa. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://www.luontoon.fi/fi/artikkelit/paimenviikot

Smiles Movement. 2025. What is voluntourism. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://smilesmovement.org/blog/what-is-voluntourism

Visit Finland. 2025. Suomalainen kulttuurimatkailu. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/tuotekehitysteemat/kulttuurimatkailu