Loviisan kaupungin alueella kerättiin talvella 2019–2020 monipuolinen paikkatietoaineisto, joka koskee Loviisan kylien asukkaiden näkemyksiä kotikylänsä tai entisen kotikylänsä kehityksestä. Aineistoa käytettiin tutkimusaineistona opinnäytetyössä, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisia maankäytön ohjauskeinoja Loviisan kaupungin eri kyläalueilla on tarkoituksenmukaista käyttää. (Leikas 2020, 12.)
Kylien kaupunki Loviisa
Nykyinen Loviisan kaupunki on muodostunut kuntaliitoksella vuonna 2010. Tuolloin Loviisan maapinta-ala kasvoi noin 44 neliökilometristä noin 845 neliökilometriin (Maanmittauslaitos 2009). Uudessa Loviisan kaupungissa on paljon erilaisia kyläalueita. Kaupunkistrategian yksi teema on olla kylien kaupunki. Eri alueille sijoittuvien erilaisten rakennuspaikkojen tarjonnan kautta pyritään vaikuttamaan väestönkasvuun. (Loviisan kaupunki 2016) Monipaikkaiset henkilöt ja perheet voivat myös kasvattaa väestöä, vaikka heitä ei kunnan viralliseen väkilukuun lasketakaan. Usein monipaikkaisten asukkaiden toissijainen asuinpaikka sijaitsee väljemmässä ympäristössä kuin ensisijainen asunto. Loviisa tarjoaa väljää asuinympäristöä kaipaaville monipuolisia mahdollisuuksia kyläalueilla asumiseen, esimerkiksi kuvan 1 Isnäsin kyläalueella.
Kyläalueiden rajoja selvitettiin kerätyn paikkatietoaineiston avulla
Tutkimuksessa selvitettiin paikkatietokyselyn avulla kylien asukkaiden näkemystä kyläalueiden rajoista, kylien rakentamispaineesta ja kylien laadullisista ominaisuuksista. Kerätty aineisto oli runsas: esimerkiksi kyläalueiden rajauksia piirrettiin yhteensä 465 kappaletta. Aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin sekä sijaintiin sidottuna paikkatietona että pelkkänä tekstinä. Saatuja kyläalueiden rajauksia verrattiin Suomen ympäristökeskus SYKEn tuottamaan yhdyskuntarakenteen (YKR) paikkatietoaineistoon ja vertailun perusteella määritettiin kyläalueiden rajat. Kuvassa 2 on esitetty, miten määrittelyä tehtiin, esimerkkikohteena Pernajan kirkonkylä.
Tulosten perusteella todettiin, että YKR-aineiston ja kuntalaisilta kerätyn pehmeän paikkatiedon perusteella voidaan määritellä Loviisan kyläalueet. Kyselyn rakentamispainetta koskevan aineiston ja viime vuosina myönnettyjen rakennuslupien perusteella voitiin arvioida karkeasti kunkin kylän rakentamispainetta ja kullekin kyläalueelle soveltuvia maankäytön ohjauskeinoja. Tutkimustyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää Loviisan maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelun kautta pyritään helpottamaan ja selventämään rakentamisen lupien käsittelyä rakentamiseen soveltuvilla kyläalueilla.
Kirjoittajat
Timo Leikas on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa kestävän kaupunkiympäristön koulutusohjelmassa. Tutkimus liittyy kirjoittajan opinnäytetyöhön, jonka toimeksiantajana oli kirjoittajan työnantaja Loviisan kaupunki.
Eeva Aarrevaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Kestävän kaupunkiympäristön koulutusohjelmassa, tuntee maaseudun suunnittelua ja tutkimusta sekä on toiminut tämän opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Leikas, T. 2020. Maankäytön ohjauskeinot kylien kaupungissa – Case Loviisan kaupunki. LAB-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö. [Viitattu 15.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062319263
Loviisan kaupunki. 2016. Loviisan kaupungin strategia 2017–2022. [Viitattu 10.6.2020]. Saatavissa: https://www.loviisa.fi/wp-content/uploads/2016/12/Kaupunginstrategia2017-2022.pdf
Maanmittauslaitos. 2009. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009. [Viitattu 11.6.2020] Saatavissa: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/pinta_alat_kunnittain_01012009.pdf .
Linkit
Loviisan kaupunki. 2020. Loviisa. [Viitattu 11.11.2020]. Saatavissa: www.loviisa.fi
Kuvat
Kuva 2. Leikas, T. 2020. Maankäytön ohjauskeinot kylien kaupungissa – Case Loviisan kaupunki. LAB-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö. [Viitattu 15.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020062319263
