Pehmeitä taitoja taloushallinnon ammattilaisille

Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa Oxfordin yliopiston tutkijat Frey ja Osborne (2013) ennakoivat eri ammattien ja työtehtävien automatisoitumisen todennäköisyyttä. Kirjanpitäjän (engl. accountant) ammatti oli listalla korkealla – sen ennakoitiin automatisoituvan jopa 94 prosentin todennäköisyydellä. Nyt, reilu kymmenen vuotta myöhemmin, voidaan taloushallinnon alalla nähdä yhä enemmän automatiikan, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä. Työpaikkoja automatisaatio ei kuitenkaan ole alalta vienyt. Sen sijaan työn luonne on muuttunut ja tulee muuttumaan, kun robotit ja tekoäly yhä enemmän hoitavat rutiinitehtäviä ja työntekijöiden aikaa vapautuu lisäarvoa tuottavampiin tehtäviin.

Rutiinityöstä lisäarvoa tuottavampiin tehtäviin

Mitä lisäarvoa tuottava työ sitten käytännössä oikein tarkoittaa? Ensinnäkin lisäarvo mitataan lähtökohtaisesti asiakkaan silmissä. Lisäarvo on ”sellaista asiakkaan kokemaa hyötyä, josta asiakas on valmis maksamaan”, kuten Viitala ja Jylhä (2013, 386) määrittelevät. Jokaisella asiakkaalla on erilaiset tarpeet – se mikä tuottaa lisäarvoa yhdelle voi olla toiselle merkityksetön palvelu. Lisäarvoa tuottavan palvelun tarjoaminen vaatiikin asiakkaan tuntemista ja liiketoiminnan ymmärtämistä.

Lisäarvoa tuottava työ muotoutuu asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi taloushallinnon teemoihin perehtymätön yksinyrittäjä voi kaivata apua numeroiden ja raporttien tulkitsemiseen. Laajentumista suunnitteleva yritys saattaa tarvita tukea investointien kannattavuuden arviointiin tai riskien hallintaan. Taloushallinnon asiantuntijalla voi olla myös rooli asiakkaan automaatio- ja digitalisaatiotarpeiden tunnistamisessa. Monet tilitoimistot ovat alkaneet tarjota myös ulkoistettuja talousjohtamisen palveluita yrityksille. Tulevaisuudessa vastuullisuusraportointiin liittyviä tarpeita noussee yhä enemmän esiin.

Kirjanpitäjän osaamisvaatimukset nyt ja tulevaisuudessa

Työn muutos vaatii myös uudenlaista osaamista taloushallinnon ammattilaisilta. Alan substanssiosaamisen tarve ei katoa minnekään – kirjanpitäjän tulee edelleen ymmärtää kirjanpitolainsäädäntöä ja verotuksen kiemuroita. Tärkeiksi osaamisalueiksi ovat rinnalle nousseet muun muassa tietotekninen osaaminen ja kokonaisymmärrys liiketoiminnasta.

Edellä kuvatun kovan osaamisen lisäksi taloushallinnon työssä korostuu entistä enemmän myös niin sanotut pehmeät taidot. Esimerkiksi vuorovaikutus- ja konsultointitaitoja tarvitaan, jotta asiakkaan tarpeita voidaan paremmin ymmärtää ja siten kyetä tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa. Kirjanpitäjällä tulee olla myös rohkeutta tuoda omaa osaamistaan esiin ja tarttua havaitsemiinsa ongelmakohtiin.

Pehmeät taidot nousivat esiin myös Sarasen teettämässä taloushallinnon tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessa. Tutkimukseen vastanneista tilitoimiston työntekijöistä yli puolet koki asiakaspalveluun ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentamiseen liittyvät taidot erittäin merkittävinä tulevaisuudessa. (Saranen 2024.)

Pehmeät taidot korostuvat talousjohtajankin työssä

Pehmeät taidot ovat yhä tärkeämpiä myös talousjohtajien työssä. Laajaa substanssiosaamista tarvitaan edelleen, mutta talousjohtajan arvo syntyy strategisten johtamistaitojen ja niin sanottujen pehmeiden taitojen kautta, kuten Kaarlejärvi (2019) toteaa.

Pehmeät taidot ja arvot korostuvat myös hiljattain julkaistussa johtajuusbarometrissä. Ihmisläheiset ominaisuudet kuten reiluus ja oikeudenmukaisuus, helposti lähestyttävyys ja luotettavuus koetaan barometrin mukaan tärkeiksi johtajan ominaisuuksiksi (Johtajuusbarometri 2024).

LAB-ammattikorkeakoulussa on alkanut ESR-rahoitteinen Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hanke, jolla pyritään tukemaan taloushallintoalan tulevaisuuden tarpeita vastaavan osaamisen kehittämistä päijäthämäläisissä alan yrityksissä (LAB 2025; Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot 2025). Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kasvattaa osallistuvien organisaatioiden ja näiden työntekijöiden asiakaspalveluosaamista sekä asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisosaamista ja niihin liittyviä taitoja.

Lähteet

Frey, C. B. & Osborne, M. A. 2013. The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? OMS Working Papers, September 18. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://oms-www.files.svdcdn.com/production/downloads/academic/The_Future_of_Employment.pdf

Johtajuusbarometri. 2024. Nuorkauppakamarit. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://nuorkauppakamarit.fi/johtajuudentyokalut/

Kaarlejärvi, S. 2019. Millainen on moderni CFO? Piilaaksosta selkeä viesti: pehmeät taidot tärkeitä. Talouselämä. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/efima/millainen-on-moderni-cfo-piilaaksosta-selkea-viesti-pehmeat-taidot-tarkeita/a2f8f315-467a-4858-a729-75c41cb8acb5

LAB. 2025. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa  https://lab.fi/fi/projekti/talouden-asiakaspalveluosaamisen-simulaatiot

Saranen. 2024. Taloushallinnon tulevaisuus 2024–2029: teknologia, osaaminen ja muutosvalmius. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://www.saranen.fi/sisaltopankki/taloushallinnon-tulevaisuus-2024-2029

Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. 2025. Taloushallintoalan osaamisen kehittämistä Päijät-Hämeessä. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa  https://taloudensimulaatiot.fi/

Viitala, R. & Jylhä, E. 2013. Liiketoimintaosaaminen menestyvän yritystoiminnan perusta. Helsinki: Edita Prima Oy.