Pelillisyys aikuisten oppimisen tukena

Oppimista tapahtuu koko ajan. Uutta osaamista ja tätä kautta uusia ajattelutapoja syntyy, kun ihminen hankkii, suodattaa ja omaksuu tietoisesti ja tiedostamattaan eri kanavista saatavaa tietoa (Heinonen & Luomi 2008, 14). Aikuisilla uuden oppiminen ja omaksuminen on erilaista verrattuna lapsiin, jotka vasta tutustuvat maailmaan ja omaan ympäristöönsä. Yksi merkittävin aikuisoppijoiden ajatteluun ja uuden oppimiseen vaikuttava tekijä on se, että aikuisille on elämänkokemuksen kautta syntynyt erilaisia kokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet arvoihin ja mielipiteisiin. (Cantell & Lehtonen 2015, 5.)

Vihko ja kyniä muistiinpanojen tekemistä varten
Kuva 1. Oppimista tapahtuu ihmisen koko eliniän ajan (Kuva: Melissa Kesti)

Pelillisyys lisää motivaatiota oppimiseen

Aikuisilla oppimista edistää erityisesti motivaatio. Oppimisen pelillistäminen on yksi keino lisätä motivaatiota. Peliin usein yhdistetty kilpailullisuus ja itsensä haastaminen innostavat paitsi pelaamiseen ja myös tätä kautta oppimiseen. (Valanne 2021.) Peli motivoi sitä enemmän mitä mielenkiintoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi sen aihe koetaan. Jo valmiiksi kiireisille aikuisille, pelin hyötynäkökulma tulee tuoda alusta pitäen esille. Motivaatiota voidaan lisätä erilaisilla pelaamiseen liitetyillä mekanismeilla. Peleissä käytetään motivaatiomekanismeina usein pisteiden keräämistä ja välittömän palautteen antamista, jotka auttavat seuraamaan omaa edistymistä jo pelin aikana. (Puolakka 2018.)

Pelillisyyttä käytetäänkin yhä enemmän myös aikuisten oppimisen edistämiseen. Erilaisia, niin sanottuja hyötypelejä, voidaan käyttää esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen ja myös vapaa-ajalla omien taitojen kehittämiseen. (Puolakka 2018.) Esimerkiksi useimmille meille tuttu, Kahoot! –oppimisympäristö, on yksi yleisimmistä esimerkeistä. Kahoot! -pelissä kilpailullisuutta edistetään seuraamalla joka kysymyksen jälkeen pistekertymää suhteessa muihin pelaajiin. Oikeista vastauksista ja menestymisestä pelaaja saa onnistumisen tunteen, mikä kasvattaa itsetuntoa. Tarjolla on lisäksi paljon erilaisia sovelluksia myös vieraiden kielten oppimisen tueksi, esimerkiksi Duolingo ja WordDive (von Zansen 2015). 

Kimble-lautapelin pelinappulat ja peli pöydällä
Kuva 2. Pelillistäminen lisää motivaatiota uuden oppimiseen (Kuva: Melissa Kesti)

Uusi tapa lisätä ympäristötietoisuutta

Oppimisesta pelien avulla, osana aikuisten ympäristökasvatusta, voi lukea Kestin (2022) Jätteen synnyn ehkäisy -peli Seppo-pelillisyysalustalla -opinnäytetyöstä. Opinnäytetyössä kuvataan kotitalouksien kierrätykseen ja pelillisyyteen liittyvän teoriakatsauksen lisäksi prosessia, jonka kautta toteutettiin jätteen synnyn ehkäisy -teemainen peli Seppo-pelillisyysalustalla. Pelin kohderyhmä on aikuiset sekä nuoret aikuiset ja erityisesti ne, jotka eivät vielä toimi riittävän ympäristövastuullisesti. Pelillisyyden kautta pyritään antamaan paitsi tietoa kotitalouksien jätteensynnyn vähentämismahdollisuuksista, myös kannustamaan käytännön ympäristötekoihin osana kuluttajan arkisia valintoja. Peli haastaa pelaajaa pohtimaan omaa kuluttamistaan, kuitenkaan syyllistämättä ketään. Linkki Jätteen synnyn ehkäisy -peli Seppo-pelillisyysalustalla -opinnäytetyöhön.

värikäs kaupunkiympäristö jossa pelimäisiä elementtejä
Kuva 3. Jätteen synnyn ehkäisy -pelin pilotointia varten luotu pelipohja, jossa pelin tehtävät etenevät järjestyksessä (Kuva: Melissa Kesti)

Kirjoittajat

Pia Haapea on energia- ja ympäristöteknologian yliopettaja, joka on pitkään toiminut paitsi kiertotalouden opettajana, myös pyrkinyt toteuttamaan vastuullisuutta osana kaikkia tekemisiään.

Melissa Kesti on energia- ja ympäristötekniikan viimeisen vuoden opiskelija, joka toteutti opinnäytetyönä jätteen synnyn ehkäisy -teemaisen pelin.

Lähteet

Cantell, H. & Lehtonen, A. 2015. Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansalaisuuden perustana. Helsinki: Suomen Ilmastopaneeli. Suomen ilmastopaneeli Raportti 1/2015.   Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastokasvatuksen-raportti-9.6.2015.pdf

Heinonen, T. & Luomi, A. (toim.) 2008. Ympäristökasvatuksen käsitteiden määritelmäluonnos. Helsinki: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://www.kierratyskeskus.fi/files/97/kasiteraportti_tiivis.pdf

Kesti, M. 2022. Jätteen synnyn ehkäisy -peli Seppo-pelillisyysalustalla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910503

Puolakka, L. 2018. Miten pelillisyys ja hyötypelit toimivat aikuisilla? NordicEdu. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://nordicedu.com/blogi/miten-pelillisyys-ja-hyotypelit-toimivat-aikuisilla

Valanne, L. 2021. Pelisuunnittelu pähkinänkuoressa, case Mysteeri 24/7. HAMK Smart. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://blog.hamk.fi/hamk-smart/pelisuunnittelu-pahkinankuoressa-case-mysteeri-24-7/

von Zansen, A. 2015. Pelillisyys & mobiilioppiminen kielten opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. 6(5). Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2015/pelillisyys-mobiilioppiminen-kielten-opetuksessa

Linkit

Linkki 1. Kesti, M. 2022. Jätteen synnyn ehkäisy -peli Seppo-pelillisyysalustalla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910503