Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Suomessa todetaan vuosittain 2500 uutta Crohnin taudin ja haavaisen koliitin diagnoosia edelliseen vuoteen verrattuna (IBD ja muut suolistosairaudet 2024). Vuonna 2023 IBD:tä sairastavia oli noin 60 000, mikä selviää Kelan Lääkekorvausoikeudet korvausnumeron mukaan -tilastosta (Kela 2023). Kymenlaakson hyvinvointialueella IBD-potilaita hoidetaan koko ajan enemmän.
IBD – uusi kansantauti?
IBD-sairauksien ilmaantuvuus on tavallisempaa korkean elintason kuin matalan elintason maissa. Näiden sairauksien syntymekanismi on tuntematon, mutta geneettisesti alttiiden henkilöiden katsotaan sairastuvan suolistobakteerien sekä ympäristö- ja ravintotekijöiden laukaisemana. (Färkkilä ym. 2018, 503–504.) Ruokavalion ja liikunnan osuutta sairauden puhkeamiseen tutkitaan jatkuvasti (IBD ja muut suolistosairaudet ry 2024).
IBD-sairauksien oireina voivat olla ripuli, veriripuli, ummetus, vatsakipu, väsymys, laihtuminen ja kuumeilu. Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin, tähystys- ja koepalalöydöksiin sekä kuvantamislöydöksiin. (Färkkilä ym. 2018, 509–512.)
Perehdytyksestä ohjeisiin
Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan velvollisuuden perehdytyksestä (Työturvallisuuslaki 738/2002, 14§). Suunnitelmallinen perehdytys lisää tuottavuutta ja tehokkuutta, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista, tasalaatuisuutta ja prosessin kehittämistä (Silvonen 2023).
Perehdytyksessä voidaan käyttää kirjallisia ohjeita. Hyvässä ohjeessa on esitelty tarpeelliset asiat ja ne ovat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Käskymuoto ilmaisee, että tämä on tapa, miten pitää toimia. (Kankaanpää & Piehl 2011, 295–299.) Ongelmana ohjeissa on ohjeiden väärinymmärtäminen sekä se, että niitä ei lueta eikä niiden sisältöä muisteta (Korpela 2020).
IBD-potilaan laadukkaamman hoidon lähteillä
LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa toteutettiin kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli tuottaa perehdytysmateriaali Kymenlaakson keskussairaalan medisiiniselle osastolle 2AB. Kehittämistehtävän tavoitteeksi muotoutui työntekijöiden sekä opiskelijoiden tietojen lisääminen IBD-potilaan hoidosta osastolla sekä saada pysyvät käytänteet hoidon toteuttamiseksi. Tämän toteutuessa IBD-potilas voisi kokea hoitonsa turvalliseksi, asiantuntevaksi ja luotettavaksi.
Perehdytysmateriaalin tekemiseen osallistettiin osastolla työskentelevät kollegat sekä opiskelijat learning cafe -tyyppisellä osastotunnilla. Osaston lääkäri ja keskussairaalan gastroenterologi antoivat omat kommenttinsa tuotoksesta ja näin perehdytysmateriaali muokkautui lopulliseen muotoonsa.
Valmis perehdytysmateriaali esiteltiin kollegoille toukokuussa 2024, ja se jaettiin osaston Teams-alustalle, missä se on vapaasti henkilökunnan käytettävissä. Kesän aikana perehdytysmateriaalia testattiin ja elokuussa kerättiin palautetta perehdytysmateriaalista. Annetuissa palautteissa korostui, että materiaali on hyödyllinen työssä, helppolukuinen ja kattava. Kohdassa “perehdytysmateriaalissa on liikaa tietoa” oli jonkin verran hajontaa. Vastanneista yksi oli täysin samaa mieltä, kaksi ei osannut sanoa ja kuusi joko osittain tai täysin eri mieltä. Muokkauksia ei kuitenkaan tehty tämän jälkeen, sillä materiaalin sisältäessä kaiken tarvittavan tiedon käyttäjä voi siitä poimia tarvitsemansa.
Laadittu perehdytysmateriaali jätettiin osaston Teams-alustalle, mistä työntekijät ja opiskelijat saavat sen helposti käyttöönsä ja voivat käyttää sitä työnsä ja muistinsa tukena.
Kirjoittajat
Kirsi Hyvönen työskentelee sairaanhoitajana Kymenlaakson keskussairaalassa medisiinisellä osastolla 2AB hoitaen IBD-potilaita viikoittain. Hän opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Lähteet
ErikaWittlieb. 2014. Sairas, sairaus, terveyttä, kipu. Pixabay. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kuva-sairas-sairaus-terveytt%C3%A4-kipu-552115/
Färkkilä, M., Heikkinen, M., Isoniemi, H. & Puolakkainen, P. (toim.). 2018. Gastroenterologia ja hepatologia. Helsinki: Duodecim.
IBD ja muut suolistosairaudet ry. 2024. IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet. Viitattu 1.4.2024. Saatavissa https://ibd.fi/tietoa-sairauksista/IBD/
Kankaanpää, S. & Piehl, A. 2011. Tekstintekijän käsikirja ‒ Opas työssä kirjoittaville. Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy.
Kela. 2023. Voimassa olleet, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa Tilastot.Kela
Korpela, J. 2020. Ohjeen kirjoittaminen. Jukan avoin tietosivusto. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://jkorpela.fi/kirj/7.7.html
Molander, P. 2021. Kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito. Suomen Lääkärilehti 2021;76(34): 1721–1726. Viitattu 1.4.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/00d5e8a3-ed3f-4921-abba-45c5729fa716/content
Silvonen, A. 2023. Onnistunut perehdytys sitouttaa ja parantaa tuottavuutta – Huolehdi 5 avainkohdasta. Viitattu 29.3.2024. Saatavissa https://www.brik.fi/onnistunut-perehdytys-sitouttaa/
Työturvallisuuslaki 738/2002. Finlex. Viitattu 29.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L2P14
