Perehdytystä kertakatetroinnin hallintaan

Infektioiden ja vammojen välttämiseksi on hoitajalla oltava hyvät tiedot ja taidot katetroinnin toteuttamisesta (Lipponen 2014, 13). Kehittämistyönä toteutettujen katetroinnin opetusvideoiden tarkoitus oli kehittää työntekijöiden taitoja kertakatetroinnista ja tätä kautta vähentää kertakatetrointiongelmien vuoksi jatkohoitoon lähetettävien asiakkaiden määrää. Tämä sujuvoittaa hoitoprosessia ja asiakkaan kotona selviytyminen paranee.

Kertakatetrointi hoitotoimenpiteenä

Kertakatetroinnilla tarkoitetaan virtsarakon tyhjentämistä katetrilla, jonka jälkeen katetri otetaan pois rakosta (Geng 2013, 11–12). Yleisin syy kertakatetroinnille on virtsaumpi eli tilanne, jossa ihminen ei pysty spontaanisti tyhjentämään rakkoa tai rakko tyhjentyy epätäydellisesti. Syitä voi olla muun muassa rakenteellinen poikkeavuus, eturauhasen liikakasvu, kohdun laskeuma, kasvaimet, virtsatiekivet tai vammat virtsaelimissä, selkäytimen vauriot ja ummetus. (Saarelma 2022.) Kertakatetrointia suositaan, koska siinä on pienempi infektioriski kuin kestokatetroinnissa (Geng 2013, 12‒13; Salomaa 2017).

Kertakatetroinnissa tulee kiinnittää huomio aseptiikkaan, jolloin ennen ja jälkeen toimenpiteen sekä toimenpiteen aikana suojellaan potilasta omien ja ympäristöstä tulevien mikrobien aiheuttamilta kontaminaatioilta. Aseptisella toiminnalla vältetään infektiota. Kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen potilaan koskettamista sekä silloin, kun puetaan käsineet. Katetroinnissa käytetään steriilejä tai tehdaspuhtaita käsineitä paikallisen ohjeistuksen mukaisesti. Jos käytetään tehdaspuhtaita käsineitä, tulee katetri viedä rakkoon steriilin instrumentin avulla. Oikealla genitaalialueen puhdistamisella ehkäistään työvälineiden kontaminaatiota ja bakteerien pääsyä elimistöön. (Rintala 2019, 1944–1948.)

[Alt-teksti: Opetusnukelle tehtävä toimenpide. Hansikoidut kädet vievät steriiliä ohutta katetria virtsaputken suulle. Opetusnuken lantion alue ja alavatsa on peitelty steriileillä liinoilla.] — Kuva 1. Kuvakaappaus miehen kertakatetrointi -videolta. (Taka-Eilola & Vartia 2022)

Miehille ja naisille omat videot

Helsingin kaupungin kotihoidossa ilmeni tarve kehittää työntekijöiden kertakatetrointitaitoja. Helsingin kaupungin kotihoidon työntekijöitä varten tehtiin kehittämistyönä opetusvideot miehen ja naisen kertakatetroinnista (Video 1, Video 2).

Linkki Videoon 1: Miehen kertakatetrointi kotihoidossa – Ohjevideo hoitajille – YouTube

Linkki Videoon 2: Naisen kertakatetrointi kotihoidossa – Ohjevideo hoitajille – YouTube

Kuvaaminen tapahtui yhteistyössä HUSin videoyksikön kanssa. Opiskelijat käsikirjoittivat videoiden sisällöt tavoitteenaan luoda laadukas video, jonka avulla voidaan lisätä osaamista Helsingin kaupungin kotihoidon työntekijöille kertakatetroinnista. Video-opetuksella voidaan täydentää ja osittain korvata myös perinteistä lähiopetusta (Brockfeld ym. 2018).

Videosta pyydettiin arviointia urologisia potilaita pitkään hoitaneilta hoitajilta sekä sairaanhoitajaopiskelijoilta. Palaute oli positiivista. Hoitajat ja opiskelijat kokivat videon havainnollistavan opetettavat asiat hyvin. Video tuki oppimista ja oli toteutettu teknisesti (puheen selkeys, tekstitys ja kuvanlaatu) hyvin. Jatkossa videoita hyödynnetään HUSin sisällä sekä Helsingin kaupungilla hoitajien perehdyttämiseen.

Kirjoittajat

Hannu Taka-Eilola ja Jenni Vartia toimivat sairaanhoitajina Meilahden sairaalan urologian poliklinikalla ja opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa Kliinisesti erikoistunut osaaja – Uroterapiatyö -koulutuksessa.

Sari Lappalainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Brockfeld T., Müller, B., & De Leffolie, J. 2018. Video versus live lecture courses: a comparative evaluation of lecture types and results. Viitattu 23.9.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30560721

Geng, V., Cobussen-Boekhorst, H., Farrell, J., Gea-Sánchez, M., Pearce, I., Schwennesen, T., Vahr, S. & Vandewinkel, C. 2012. Näyttöön perustuvat ohjeet urologian parhaista hoitokäytännöistä: Kestokatetrointi aikuisilla; alatiekatetrointi ja suprapubinen katetrointi Viitattu 21.9.2022. Saatavissa https://nurses.uroweb.org/wp-content/uploads/EAUN_Paris_Guideline_2012_FI_LORES.pdf

Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos. Oulu. Viitattu 18.9.2022. Saatavissa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203720.pdf

Rintala, E. & Kurvinen, T. 2019 Toimenpiteiden aseptiikka. Suomen lääkärilehti Vol. 74(36), 1944–1948. Viitattu 23.9. Saatavissa https://www.lääkärilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/pientoimenpiteiden-aseptiikka

Saarelma, O. 2022. Virtsaumpi. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 20.9.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00346

Salomaa, S. 2017. Toistokatetrointi. Sairaanhoitajan käsikirja. Viitattu 16.9.2022. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti?p_haku=toistokatetrointi