Lapsiperhepalveluiden kehittäminen lähti voimakkaasti liikkeelle 2016 LAPE-hankkeen myötä. Rakenteeltaan palveluja pyritään suuntaamaan ennaltaehkäisevään työhön muun muassa mahdollisimman varhaisella tuella, integroimalla palveluja saavutettavuuden parantamiseksi sekä pohtimaan poliittisten päätösten vaikutusta lasten kannalta (Kansallinen lapsistrategia 2021). Kouvolassa kehittämiskohteena on nyt varhaiskasvatuksessa perheiden kanssa tehtävä työ, jossa varhaiseen tukeen tuodaan opinnäytetyöprosessin tuloksena työvälineeksi vuorovaikutusmalli.
Perheen varhainen tuki
Tutkimusten mukaan perheillä on suuri tarve tulla kuulluksi kohtaamansa työntekijän kanssa kokonaisuutena eikä pelkästään palvelun näkökulmasta (Merta 2020). Usein jo pelkkä kuunteleminen ja kiireettömyys perhettä kohdatessa voi auttaa helpottamaan vanhemmuuden haasteita (Weckström & Holappa 2020).
Laadukas varhainen tuki on saumatonta moniammatillista yhteistyötä, mutta myös suhdeperusteista työskentelyä asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Vaikuttavuus perustuu yhden kontaktin apuun. (Brito & Lindsay 2015.)
Varhaiskasvatuksessa tehdään vanhempien kanssa tiivistä kasvatusyhteistyötä, jonka onnistuminen riippuu työntekijän ja vanhemman välisistä kohtaamisista. Siksi jokainen arvostava, hyväksyvä ja kiinnostunut kohtaaminen voi auttaa vanhempaa kokemaan saavansa tarvittaessa tukea. (Viinikka ym. 2014.) Opinnäytetyössä henkilöstölle teetetyn kyselyn ja varhaiskasvatusyksiköiden johtajien arviointipajan mukaan valmiit mallit ja työvälineet perheiden varhaisen tuen vahvistamiseksi ovat aina tervetulleita.
![[Alt-teksti: Kolmiosainen kaavio. Vasemmalla on teksti Mitä kuuluu. Keskellä luo hyväksyvä ilmapiiri, osoita empatiaa, ole utelias ja kiinnostunut, luo keveyttä. Tämä johtaa kolmanteen osioon, jossa lukee etsikää yhdessä vastauksia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/699_2021_Perheille-enemman-tukea-vuorovaikutusmallin-avulla.png)
Vuorovaikutusmalli varhaiskasvatukseen
Vuorovaikutusmalli otetaan käyttöön perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, varhaisen tuen keinoksi. Yllä oleva malli pohjautuu Helsingin kaupungilla käytössä olevaan Mitä kuuluu? -malliin ja tapaan olla laadukkaassa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutusmallin luonnissa on käytetty elementtejä reflektiivisesti työotteesta ja PACE-asenteesta. Mitä kuuluu? -mallia mukaillen perheiltä kysytään, mitä heille kuuluu, ja luodaan tilaa yhteiselle keskustelulle. Reflektiivisyyden tavoitteena taas on saada dialogin vastapuoli löytämään itse ratkaisuja omiin kysymyksiinsä (Viinikka ym. 2014). PACE-asenne pohjautuu kiintymyssuhdetyöskentelyyn, jossa keskustelun elementteinä käytetään leikkisyyttä, hyväksyvää asennetta, uteliaisuutta ja empatiaa yhteyden luomiseksi (DDP Network 2021).
Mallin tarkoituksena on sekä auttaa perheitä kuulluksi tulemisessa että tukea varhaiskasvatuksen työntekijöiden huolen puheeksi ottamista ja perheiden voimavarojen myönteistä tunnistamista. Mallin tarkempi sisältö on nähtävillä opinnäytetyössä.
Kirjoittajat
Emma Ihaksi on LAB-ammattikorkeakoulusta YAMK-sosionomiksi valmistuva opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajana ja varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajana Kouvolan kaupungilla.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Brito, A.T. & Lindsay, G. 2015. Understanding the Initial Ipact of Early Support and Key Working Training Through the Voices of Trainers, Training Participants, and Families. [Viitattu 31.3.2021]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/285547017_Understanding_the_Initial_Impact_of_Early_Support_and_Key_Working_Training_Through_the_Voices_of_Trainers_Training_Participants_and_Families
DDP Network. 2021. What is meant by PACE? [Viitattu 17.10.2021]. Saatavissa: https://ddpnetwork.org/about-ddp/meant-pace/
Ihaksi, E. 2021. Perheiden varhaisen tuen kehittäminen varhaiskasvatuksessa –Vuorovaikutusmalli huolen puheeksi ottamisen ja myönteisen tunnistamisen tueksi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924808
Kansallinen lapsistrategia. 2021. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Merta, M. 2020. Korvat ja sydän auki – perheet haluavat tulla kuulluiksi. SOS-lapsikylä. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2020/01/11/korvat-ja-sydan-auki-perheet-haluavat-tulla-kuulluiksi/
Viinikka, A., Sourander, J. & Oksanen, E. 2014. Reflektiivinen työote. Artikkeli kokoelmassa Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa, 67−74. Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy.
Weckström, A. & Holappa, H. 2020. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2020. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. [Viitattu 28.10.2021]. Saatavissa: https://cdn.mll.fi/prod/2021/03/24165811/mll_vpn_raportti_2020.pdf
Linkit
Helsinki. 2021. Mukana-ohjelman mallit. 0−6-vuotiaat. Mitä kuuluu? [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/mukana-fi/0-6-vuotiaat/mita-kuuluu
