Suomessa Valtiokonttori saa tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä vuosittain, mikä vastaa noin prosenttia kaikkien kuolleiden henkilöiden määrästä. Heistä likimäärin 60 % on tehnyt testamentin.
Vaikka perillisittä kuolleiden henkilöiden määrä on pieni, heidän jäämistöjensä arvo on yleensä suuri. Esimerkiksi valtiolle ilmoitettiin vuonna 2021 yli 34 miljoonan euron arvoisia jäämistöjä, joista varsinaisten valtionperintöjen osuus oli 12,7 miljoonaa euroa. Loput omaisuudesta jaettiin kuntien ja yksityishenkilöiden kesken, joista kuntien osuus oli 23,1 miljoonaa euroa. On hyvin tyypillistä, että kunnat saavat suurimman osan perillisittä kuolleiden jäämistöistä. (Kokkonen 2022.)
Kuva 1 ilmaisee omaisuuden jakautumista valtion, kuntien ja yksityishenkilöiden kesken sekä päätökset valtiolle tulleesta omaisuudesta.
![[Alt-teksti: Taulukko, joka ilmaisee, onko valtiolle tullut omaisuus pysynyt valtiolla vai luovutettu edelleen kunnille tai yksityisille. Kaikkina tarkasteluvuosina valtiolle tulleesta omaisuudesta suurin osa on luovutettu edelleen kunnille, esimerkiksi vuonna 2019 noin 28 miljoonan euron verran.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/08/452_2022_Perillisitta-kuolleiden-jaamistot-paatyvat-usein-hyvaan-tarkoitukseen-1024x598.png)
Kokkonen (2022) laati opinnäytetyön Valtiokonttorin perinnöistä, jotka liittyvät perillisittä kuolleiden jäämistöihin. Työssä kerrottiin muun muassa perintöoikeuden käsitteistä sekä selvitettiin valtion perimisprosessia esimerkkitapauksen välityksellä.
Luonnonsuojelualueita valtion perinnöistä
Jos vainajalta on jäänyt kiinteistö, jolla on luonnonsuojeluarvoa, se pysytetään valtion omistuksessa Valtiokonttorin mukaan. Perityt maa-alueet tulevat esimerkiksi luonnonsuojelukäyttöön tai suojelualueiden vaihtomaiksi. Valtion omistamille maa-alueille perustetaan muun muassa kansallispuistoja, jotka ovat koko Suomen suojelualuekokonaisuuden ydin. Luonnonsuojelualueet, valtion retkeilyalueet sekä erämaa-alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Natura 2000 -hankkeen tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta. (Metsähallitus 2022.)
Tukea kuntien hyvinvointiin
Valtiokonttorin mukaan kunnat voivat hakea perillisittä kuolleen henkilön omaisuutta, kun kyseessä on sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus.
Esimerkiksi Liperin kunta haki kuolinpesän omaisuutta Valtiokonttorilta käytettäväksi mielenterveystyöhön vuoden 2022 alussa. Tarkoituksena on palkata nuorisotyöntekijä matalan kynnyksen toimintaan sekä ehkäisemään ja vähentämään nuorten yksinäisyyttä. Matalan kynnyksen toiminta on Liperin kunnan mukaan esimerkiksi seikkailu- ja luontoliikuntaa sekä kulttuuritoimintaa. (Partanen 2022.)
Kirjoittajat
Heidi Kokkonen valmistuu yritysjuridiikan tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Jarmo Kemppinen on juridiikan lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Kokkonen, H. 2022. Valtiokonttorin perinnöt, perillisittä kuolleiden jäämistöt. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan ala. Lappeenranta. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061217536
Maeder, M. 2016. Green tree near green plants. Pexels. Viitattu 8.8.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/green-tree-near-green-plants-142497/
Metsähallitus. 2022. Suojelualueet. Viitattu 05.06.2022. Saatavissa https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/
Partanen, J. 2022. Liperi hakee perintövaroja nuorten mielenterveyttä tukevaan työhön. Kotiseutu-Uutiset 22.02.2022. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://kotiseutu-uutiset.com/ajankohtaista/2022/02/22/liperi-hakee-perintovaroja-nuorten-mielenterveytta-tukevaan-tyohon/
Valtiokonttori. 2022. Valtiolle menevät perinnöt. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/muut-palvelut/valtiolle-menevat-perinnot/#yleista
