Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa perintöä sai 149 800 henkilöä. Puolet näistä perinnönsaajista sai perintöä alle 15 100 euroa. Perinnönsaajista 42,3 % joutui maksamaan perintöveroa, eli näissä tapauksissa perintöosuuden arvo on ollut yli 20 000 euroa. Suomessa alle 20 000 euron perintö on perintöverosta vapaata. (Tilastokeskus 2024.)
Perintöjen arvo on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2019 puolet perinnönsaajista sai perintöä alle 13 700 euroa, vuonna 2021 vastaava luku oli jo 15 100 euroa. Syntyvyyden lasku vaikuttaa myös siihen, että kuolinpesissä on etenkin tulevaisuudessa määrällisesti vähemmän jakajia. Näin ollen myös perintöosuudet perinnönsaajaa kohti tulevat jatkossa kasvamaan. (Tilastokeskus 2022.)
Perintöriitojen määrät voimakkaassa kasvussa
Opinnäytetyössä (Ojanen 2024) tutkittiin eri kuolinpesän jakotapoja sekä vertailtiin sopimusjakoa ja toimitusjakoa. Sopimusjaolla tarkoitetaan osakkaiden keskinäisessä sovussa tekemää jakoa ja toimitusjaolla tarkoitetaan jakoa, jonka on suorittanut tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. (Kangas 2019.)
S-Pankki on tehnyt selvitystä perintöriitojen määristä Suomessa. S-Pankin mukaan perintöriitojen määrä kasvoi vuonna 2023 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Selvityksessä on tutkittu käräjäoikeuksissa vireille laitettuja riita-asioita. Vuonna 2023 riitoja laitettiin vireille 1 869 kappaletta, vuonna 2022 vastaava määrä oli 1 699. (S-Pankki Oyj 2024.)
Riita perinnönjaossa saattaa syntyä jakohetkellä, mutta S-Pankin selvityksen mukaan suurimmassa osassa vireille tulevista perintöriidoista erimielisyydet ovat alkaneet jo ennen varsinaista perinnönjakoa. Tällaisissa tapauksissa kuolinpesään on jouduttu jo varhaisessa vaiheessa pesänselvitystä määräämään pesänselvittäjä. (S-Pankki Oyj 2024.)
Riitely harvoin kannattaa
Usein perintöriidoissa ei ole yksiselitteisiä voittajia, sillä riitely ja oikeudenkäynti on kallista kaikille osapuolille. Pesänselvittäjän kulut vähennetään kuolinpesän varoista, ja tämä vaikuttaa lopputuloksesta huolimatta kaikkien pesän osakkaiden saamiin reaaliosuuksiin. (Norri 2009.) Perinnöstä riitely on myös aikaa vievää ja viivyttää perinnönjakoa. Etenkin oikeudenkäyntikulut ovat kalliita ja maksettavaksi hävinneelle tulee myös voittaneen osapuolen kulut.
Osakkaiden kannattaisikin aina pohtia, onko riitelyllä saavutettu hyöty koituvia kuluja suurempi. Laskelmissa kannattaa huomioida myös prosessiin käytettävä aika ja henkinen panos. Harvoin muutaman kymmenenkään tuhannen euron lopputulos on mahdollisesti jopa vuosien oikeustaistelun arvoinen. Asia on eri, jos riidan kohteena on huomattavan suuri perintö ja perinnönjaon riitauttamisen tuoma hyöty suuri. Taloudellisen puolen lisäksi prosessissa usein kärsivät riitelijöiden välit niin, etteivät ne mahdollisesti palaudu ikinä ennalleen.
Kiistojen ennaltaehkäisyyn panostaminen tärkeää
Tulevaisuudessa perintöjen keskimääräinen arvo tulee todennäköisesti jatkamaan kasvuaan ja jakajien määrä vähenemään. Usein perinnönsaajien ajatellaan olevan rintaperillisiä eli vainajan lapsia ja lapsenlapsia. Myös vapaaehtoinen ja tahoton lapsettomuus ovat yleistymässä, ja osakkaina saattaa tulevaisuudessa tulla olemaan yhä enemmän osakkaita, joilla ei ole osakkuutta kuolinpesään lakiosan kautta, vaan he ovat esimerkiksi testamentin saajia. Tämä saattaa jatkossa tulla lisäämään esimerkiksi testamentin tulkintaan liittyviä riitoja.
Paras tapa perintöriitojen ehkäisyyn on asiakirjojen, kuten testamentin laadinta jo elinaikana laadukkaasti ja muotovaatimusten mukaisesti. Tässä on suuri rooli myös esimerkiksi pankeilla, joiden on usein mahdollista tarjota ainakin varakkaimmille asiakkailleen lakimiehen palveluita tai vähintäänkin sisällyttää sijoitusneuvonnan palveluihin ohjaus tai vinkkaus hoitaa varallisuuden hoidon lisäksi myös juridiset dokumentit kuntoon. Kuten S-Pankin selvityksessä haastateltu johtaja Veera Kosonen artikkelissa mainitsee, harva haluaa jättää jälkipolvilleen riitaisaa perintöä. (S-Pankki 2024.)
Kirjoittajat
Mikko Ojanen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi.
Jarmo Kemppinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä juridiikan lehtorina.
Lähteet
Kangas, U. 2019. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. 2. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
Kuznietsov, I-M. 2017. Photography of white pillar candle. Unsplash. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/selective-focus-photography-of-white-pillar-canle-q1NCOVSalOc
Norri, M. 2009. Johdatus siviilioikeuteen. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy
Ojanen, M. 2024. Kuolinpesän erilaiset jakotavat. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232125
S-Pankki Oyj. 2024. Perintöriitojen määrä kasvanut Suomessa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://www.s-pankki.fi/fi/tiedotteet/2024/perintoriitojen-maara-kasvanut-suomessa-jo-kolmatta-vuotta-perakkain/
Tilastokeskus. 2022. Puolet perinnönsaajista sai perintöosuuksia alle 13 700 euroa vuonna 2019. Viitattu 30.11.2024. Saatavissahttps://stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/perinnot-ja-lahjat/2022-11-23/index.html
Tilastokeskus. 2024. Puolet perinnönsaajien perintöosuuksista alle 15 100 euroa vuonna 2021. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/perinnot-ja-lahjat/2024-11-21/index.html
