Vuoden 2026 alussa astuu voimaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) uudistus, joka keventää erityisesti pienten perintöjen ja lahjojen verotusta. Muutoksen tavoitteena on päivittää verotusta vastaamaan omaisuusarvojen kehitystä sekä tukea kotitalouksien ostovoimaa. (HE 94/2025.) Vaikka uudistus hyödyttää valtaosaa suomalaisista, sen vaikutus varallisuuseroihin on rajallinen.
Lakiuudistuksen keskeisenä muutoksena on perintöveron verovapaan alarajan korottaminen 20 000 eurosta 30 000 euroon perinnönsaajaa kohden (HE 94/2025). Alle 30 000 euron perintöosuudesta ei jatkossa makseta veroa, mikä laajentaa verovapautta huomattavasti. Lahjaveron osalta alaraja nousee samassa suhteessa 5 000 eurosta 7 500 euroon, mikä mahdollistaa taloudellisen tuen antamisen aiempaa laajemmin ilman veroseuraamuksia (HE 94/2025).
Hallituksen esityksen (94/2025) arvion mukaan verotuotot alenevat noin 62 miljoonaa euroa alarajojen korottamisen seurauksena vuodessa. Tämä vastaa noin viiden prosentin laskua perintö- ja lahjaverokertymässä. Menetys on valtiontalouden mittakaavassa vähäinen, mikä tekee uudistuksesta taloudellisesti hallitun.
Pienet perinnöt kevenevät, suurten asema säilyy
Opinnäytetyössä tarkasteltiin alarajojen korotuksen vaikutuksia taloudellisesta, sosiaalisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta (Saarinen 2025). Tulosten mukaan uudistus keventää pienten perintöjen verotusta huomattavasti, mutta suurperintöjen verorasitus pysyy lähes ennallaan. Tämä vahvistaa näkemystä siitä, että uudistus parantaa verotuksen koettua oikeudenmukaisuutta sekä progressiivisuutta vaikuttamatta kuitenkaan varallisuuserojen rakenteeseen.
Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosenttia perinnönsaajista saa alle 20 000 euron suuruisen perintöosuuden, eli he eivät maksa perintöveroa lainkaan. Myös 20 000–40 000 euron perintöosuudet ovat yleisiä, ja tähän ryhmään kuuluu vajaa 40 prosenttia perintöveroa maksamaan määrätyistä. (Ikonen 2024.) Uudistus laajentaa verovapautta erityisesti näihin tavanomaisiin perintöihin. Niissä tapauksissa, joissa veroa edelleen määrätään maksettavaksi, kevennys on kaikilla veroasteikoilla yhtä suuri, 700 euroa. Siten muutos vaikuttaa suhteellisesti eniten pieniin perintöihin. (Saarinen 2025.)
Suurissa omaisuussiirroissa muutos näkyy vain nimellisesti. Yli 200 000 euron perintöjä saavat vain noin kahdeksan prosenttia perinnönsaajista, mutta nämä perinnöt muodostavat yli puolet perintöveron kokonaiskertymästä. (Ikonen 2024.) Tämän ryhmän verorasitus kevenee vain murto-osan ja suurissa perinnöissä muutos jää alle kahden prosentin (Saarinen 2025). Suurten perintöjen merkitys verokertymän keskeisenä lähteenä säilyy siten muuttumattomana.
Varallisuuserojen kaventaminen vaatii tehokkaampia toimia
Vaikka progression kiristymisen voidaan nähdä olevan oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukainen, alarajan korottaminen ei kuitenkaan muuta varallisuuden keskittymisen pitkän aikavälin suuntaa. Uudistus helpottaa pienten perintöjen verotusta, mutta se ei kuitenkaan vaikuta olennaisesti suuriin omaisuussiirtoihin, jotka muodostavat varallisuuden jakautumisen rakenteelliset erot (Finér 2023). Suomessa varallisuuserot ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulta lähtien, ja vuonna 2023 varakkain kymmenys omisti yli puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Samaan aikaan puolet kotitalouksista omisti vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta. Tästä syystä suurien perintöjen verotuksen keventäminen edes pienissä määrin nähdään ristiriitaisena. (Junes 2025.)
Pitkällä aikavälillä uudistus ei yksin riitä varallisuuserojen kaventamiseen. Koska suurten perintöjen sääntely säilyy lähes muuttumattomana, varallisuus jakaantuu edelleen epätasaisesti sukupolvien välillä. Tämän rakenteellisen epätasapainon korjaaminen edellyttäisi laajempia verotuksellisia muutoksia, kuten suurten perintöjen verotuksen kiristämistä, verovapaiden rajojen uudelleenjärjestelyä tai kokonaan uudenlaisia veromalleja (Finér 2023).
Alarajojen uudistus on eittämättä tarpeellinen ja odotettu muutos, mutta sen vaikutus taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseen jää väistämättä rajalliseksi.
Kirjoittajat
Kalle Saarinen valmistui liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2025.
Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Finér, L. 2023. Ihana kamala perintövero. Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 4.12.2025. Saata- vissa https://sorsafoundation.fi/ihana-kamala-perintovero/?luku3
HE 94/2025. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 94/2025. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/94
Ikonen, S. 2024. Kenelle määrätään paljon perintöveroa?: Tilastotietoa perintöverojen jakautumisesta. Tilastokeskus. Viitattu 4.12. Saatavissa https://otos.stat.fi/items/829e2add-bd81-41c9-b82b-263b2a0be1b4
Junes, T. 2025. Suomalaisten mediaanivarallisuus laskenut – varallisuuserot kasvoivat vuonna 2023. Tilastokeskus. Viitattu 13.11.2025. Saatavissa https://stat.fi/fi/uutinen/Suomalaisten-mediaanivarallisuus-laskenut-varallisuuserot-kasvoivat-vuonna-2023
Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. Finlex. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1940/378
Saarinen, K. 2025. HE 94/2025 ehdotetut perintö- ja lahjaveroasteikkojen uudistukset ja niiden arvioidut vaikutukset. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833599
