Pienet taloyhtiöt ovat nimestään huolimatta merkittävä osa suomalaista asumista, sillä Suomen noin 90 000 asunto-osakeyhtiöstä yli puolet on pieniä taloyhtiöitä. Pienen taloyhtiön käsitettä ei ole laissa määritelty, mutta usein tällä tarkoitetaan alle kymmenen huoneiston rivitaloa tai paritaloa. Koostaan huolimatta näitä pieniä taloyhtiötä koskevat kuitenkin pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suurempia taloyhtiöitä (Asunto-osakeyhtiölaki 2009, 1).
Pieni taloyhtiö palveluiden ostajana
Pienissä yhtiöissä ei normaalisti ole erillistä osto-organisaatiota, vaan päätökset hankinnoista tehdään muiden tehtävien ohessa, ilman erityistä asiantuntijuutta aiheesta. (Bergström & Leppänen 2021) Pienissä taloyhtiöissä hankinnoista vastaavat usein vapaaehtoiset, eli osakkaista muodostettu taloyhtiön hallitus. (Grass ym. 2009) Ammatti-isännöitsijän puuttuessa isoistakin ostoista päättävät maallikot, mikä voi kasvattaa kynnystä toteuttaa tarpeellisia hankintoja sekä kiinteistön ylläpito- ja korjaustöitä. (Loippo 2024)
Pienet taloyhtiöt muodostavat suuren ja houkuttelevan kohderyhmän palveluntarjoajille, mutta heille soveltuvien palveluiden kohdentaminen ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen voi muodostua haasteeksi yrityksille. Pienistä taloyhtiöistä on vain vähäisessä määrin tutkittua tietoa, eikä näistä ole myöskään olemassa erillistä rekisteriä. Pienten taloyhtiöiden edustajat eivät välttämättä seuraa samoja medioita kuin kiinteistöalan ammattilaiset, joten heidän tavoittamisensa vaatii palveluntarjoajilta uudenlaista ja kohdennettua markkinointia. He kuitenkin kaipaavat heille soveltuvia palveluita ja ovat valmiita jopa osallistumaan näiden tuottamiseen, jos näin on mahdollista alentaa palvelun kustannuksia. (Loippo 2024)
Palveluiden räätälöinti
Pienet taloyhtiöt kaipaavat enemmän heille räätälöityjä palveluita. (Loippo 2024) Palveluntuottajien tarkoitus onkin tuottaa asiakkaalle palvelu tai tuote, joka vastaa tarpeisiin paremmin kuin standardoitu vaihtoehto. (Kleinaltenkamp ym. 2017) Pienissä taloyhtiöissä osakkaita eli maksajia on vähän, jolloin osakaskohtaiset kustannukset voivat tavanomaisissakin palveluissa nousta kohtuuttoman suuriksi.
Yksi keino pienille taloyhtiöille saada tarvettaan vastaavia palveluita ja vähentää palveluiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia on hyödyntää digitaalisia palveluita, kuten itsepalvelua verkossa. (Castro 2010) Tällaisten palveluiden tarjoaminen voi tuoda yrityksille kilpailuetua, mikäli he pystyvät täten vastaamaan pienten taloyhtiöiden palveluntarpeeseen ja tavoittamaan heidät kohdennetulla markkinoinnilla.
Kirjoittajat
Eveliina Loippo on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja työskentelee asiantuntijatehtävässä taloyhtiöiden sähköisten palveluiden parissa.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina ja hankeasiantuntijana.
Lähteet
Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599. Finlex. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
Bergström, S. & Leppänen, A. 2021. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Castro, D., Atkinson, R. & Ezell, S. 2010. Embracing the Self-Service Economy. The Information Technology & Innovation Foundation. The Information Technology & Innovation Foundation. 4/2010.
Grass, B., Heino, J., Kaivanto, K. & Kulomäki, M. 2009. Hyvä hallintotapa taloyhtiössä. Helsinki: Kiinteistöalan Kustannus Oy.
Kleinaltenkamp, M., Minculescu, I. & Raithel, S. 2017. Customization of B2B Services: Measurement and Impact on Firm Performance. Journal of Service Management Research · Volume 1 · 01/2017. 39–56.
Loippo, E. 2024. Pientaloyhtiöiden palvelutarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen itsepalvelua hyödyntäen. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013495
Mohamed_hassan. 2018. Yleismiehet, puusepäntyö. Pixabay. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/yleismiehet-puusep%C3%A4nty%C3%B6t-koristeet-3091826/
