Tieto on valtaa, tulevaisuustieto tulevaisuusvaltaa

Jos kysyt tekoälyyn perustuvalta chatbotilta, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, saat kohteliaan, mutta kieltävän vastauksen (OpenAI 2023). Tulevaisuuden ennakoiminen ei koneelta onnistu. Ihminen on kuitenkin toista maata. Voisi jopa sanoa, että viisas kädellinen on luotu ennakoimaan. Aivotutkija Katri Saarikiven (2022) mukaan ihmisaivojen yksi päätehtävistä on nimittäin juuri tulevaisuuden ennustaminen. Kyky perustuu muistin ja tiedon lisäksi sellaisiin inhimillisiin ominaisuuksiin kuten mielikuvitus ja luovuus. (Saarikivi 2022)

[alt. teksti Kuvakaappaus keskustelusta tekoälyyn pohjautuvan chatbotin kanssa. Keskustelija kysyy ”Voitko ennakoida, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan?” Chatbot vastaa: ”Kielimallina minulla ei ole kykyä nähdä tulevaan, eikä pääsyä uuteen tietoon. Voin tarjota vain harjoitusdataani perustuvia vastauksia. Onko jotakin muuta, jossa voisin auttaa?”]
Kuva 1. Kyky ennakoida on inhimillinen ominaisuus, jota ohjaa tiedon lisäksi myös esimerkiksi mielikuvitus ja luovuus. Dataan tukeutuvalta tekoälybotilta nämä ihmisaivoille tyypilliset ominaisuudet puuttuvat. (Kuva: Hanna Suutari)

Kenen tulisi ennakoida?

Ei ole yhdentekevää, kuka tai kenen aivot saavat ennakoida. Ihmisoikeusjuristi Krizna Gomezin (2022) mukaan kyse on ennen kaikkea vallasta ja oikeudenmukaisuudesta. Mitä moninaisempi joukko osallistuu ennakointiin, sitä monipuolisempia tarinoita saavutamme tulevaisuudesta. (Gomez 2022) Tämä lisää kykyämme toimia muutoksessa, joustamme vaan emme katkea. Tulevaisuusnäkymien määrittelijöiksi ja haastajiksi tarvitaan siis meitä kaikkia.

[Alt. teksti Vanha, kolmiulotteinen anatomiamalli ihmisen päästä ja aivoista.]
Kuva 2. Tulevaisuuden ennakointi voimaannuttaa. Tulevaisuusnäkymien laatimiseen tuleekin osallistua mahdollisimman moniäänisen joukon. (Matos 2019)

Yrityksissä ennakointi on perinteisesti harvojen herkkua (Matikainen 2021). LAB-ammattikorkeakoulun TUTU-verstas -hankkeessa (LAB 2023) pyritään laajentamaan tulevaisuusvaltaa etenkin pienissä yrityksissä tulevaisuuskoulutusten avulla. Koulutuksissa tutustutaan ennakoinnin peruskäsitteisiin ja opetellaan laatimaan skenaarioita osallistujien yhteisesti valitsemasta teemasta.  Linkki TUTU-verstas-hankkeen www-sivuille.

Koulutusten sisältö perustuu alun perin Robert Jungkin kehittämään Tulevaisuusverstas-työpajamenetelmään, jonka yksi perusajatuksista on ollut tulevaisuuden demokratisoiminen osallistujien tulevaisuustietoutta ja -valmiuksia kasvattamalla (Rubin 2004). Myös TUTU-verstas -hankkeen koulutuksissa pyritään osallistamaan yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen. Samalla myös omaa yritystä koskeva päätöksenteko helpottuu ja usko omiin tulevaisuuskykyihin kasvaa.

Pohjoismaiset vaihtajat ja muita skenaarioita

Tulevaisuuskoulutuksissa annetaan ääni ja tilaa toisenlaisille tulevaisuuksille. Yhdessä keskustellen etenevissä tapaamisissa luovuus ja mielikuvitus saavat kukoistaa. Lopputuloksena osallistujat luovat visioon perustuvia skenaarioita, jotka osaltaan kitkevät tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja huolta.

Tähän mennessä koulutuksissa on muun muassa pohdittu, miten yritykset voisivat menestyä pohjoismaisessa jakamis- ja vaihtotalouteen perustuvassa talousmallissa tai miten innovoida aktiivisten paikallisyhteisöjen toimintaan perustuvassa, uudessa back to basics -maailmassa.

Osallistujat ovat kokeneet koulutukset hyödyllisiksi oman työnsä, mutta myös laajemmin oman elämänsä suunnittelussa ja kehittämisessä. Siinä missä aivomme on luotu ennakoimaan ja epävarmuus on hermostollemme myrkkyä, kiteyttää erään koulutuksiin osallistuneen henkilön kommentti hyvin tulevaisuusvallan laajenemisen voimaannuttavan vaikutuksen: ”Myös ylipäätänsä ajattelu siitä, että tulevaisuutta voi tietyllä tavalla ennakoida ja siihen voi jotenkin valmistautua, on minusta erittäin hieno ja rauhoittava.”

Kirjoittaja 

Hanna Suutari toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TUTU-verstas -hankkeen projektipäällikkönä, ja hän on tulevaisuuskoulutusten myötä päässyt työstämään erilaisia tulevaisuusnäkymiä yhdessä moniäänisen joukon kanssa.

Lähteet

Gomez, K. 2022. Ennakoinnin ”happy hour”. Sitra blogit. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/ennakoinnin-happy-hour/

LAB. 2023. TUTU-verstas. Tulevaisuustaidot tutuiksi mikro- ja pienyrityksille. Projekti. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tutu-verstas

Matikainen, E. 2021. Tuore tutkimus ennakoinnista yrityksen päätöksenteossa. Boardman. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://www.boardman.fi/blogi/tuore-tutkimus-ennakoinnista-yrityksen-paatoksenteossa/

Matos, D. 2019. Brain model early 20th century. Unsplash. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/xtLIgpytpck

OpenAI. 2023. OpenAI Chat. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/chat          

Rubin, A. 2004. Tulevaisuusverstas. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaariotyoskentelyn-sovelluksia/osallistavat-menetelmat/tulevaisuusverstas/

Saarikivi, K. 2022. Katri Saarikiven kolumni: Epävarmuus voi ahdistaa enemmän kuin tieto synkästä tulevaisuudesta. Yle. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12472682

Linkit

Linkki 1. LAB. 2023. TUTU-verstas. Tulevaisuustaidot tutuiksi mikro- ja pienyrityksille. Projekti. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tutu-verstas