Vantaalla toteutettiin keväällä 2021 YAMK-opinnäytetyönä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa tarkoituksena oli kehittää pienten lasten vanhempien arjen tueksi ryhmätoimintaa, joka tukisi vanhemmuutta sekä ehkäisisi parisuhde-eroja.
Pikkulapsiperheet ovat kuormittuneet arjessa entisestään korona-aikana. Mikäli vanhemmilla on kokemus toimivasta, yhteenkuuluvasta sekä tukea antavasta parisuhteesta, se on kaikkein merkityksellisintä pulmien kohtaamisessa. Omalta puolisolta saadun tuen merkitys on suuri ja se lisää parisuhdetyytyväisyyttä. Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta perheessä koettu ja jaettu ilo on merkityksellistä tulevaisuutta ajatellen. Perhettä tukee myös ulkopuolelta saatava apu. (Savio 2017, 142, 144; Vanhee ym. 2016, 923-929.)
Asiakaslähtöinen vertaisryhmä verkkototeutuksena
Vantaalla ryhmätoimintamalli kehitettiin moniammatillisena yhteistyönä. Osallistujaperheillä oli kehittämisprosessin ajan mahdollisuus vaikuttaa ryhmätoiminnan sisällön rakentumiseen ja kehittämiseen. Mallin haluttiin olevan yhteisöllisyyttä ja vertaistukea lisäävä palvelumalli. (Fennander 2021.)
Ryhmän tapaamiskertoja oli kuusi, ja ne toteutettiin koronapandemian vuoksi verkossa. Teemoina olivat mm. parisuhteen vaiheet, parisuhdearki, seksuaalisuus ja vanhemmuus, vuorovaikutus ja sen vahvistaminen parisuhteessa, yhteisvanhemmuus ja parisuhde/eropalveluiden polku. Jokaisessa tapaamisessa oli ohjaajien teema-alustus, jonka pohjalta käynnistyi keskustelu. Tapaamiskeskustelun lisäksi perheet saivat myös kotitehtäviä, joiden avulla he jatkoivat kahdestaan keskustelua. (Fennander 2021.)
Ryhmätoimintamallin tulokset
Vanhemmat hyötyvät vertaisryhmistä ja sen tuesta (mm. Haaranen 2012). Fennanderin (2021) opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että osallistuneet perheet huomasivat muutosta tavoissaan toimia ja kokea vanhemmuutta. He tunsivat saaneensa vertaisryhmästä itselleen tukea. Ryhmän myötä vanhempien sosiaalinen verkosto kehittyi ja perheen rooliodotukset selkiytyivät. Asioina vanhempia kiinnostivat erityisesti riitelytaidot, kosketuksen merkitys parisuhteessa ja yhteisen vanhemmuuden jakautuminen arjessa. Ryhmätoiminnan jatkokehittämisen kannalta onkin tärkeää panostaa parisuhteen vuorovaikutusteemaan. Ryhmätoimintamalli nähtiin tarpeelliseksi ja sen katsottiin vahvistaneen parisuhdetta ja koko perheen hyvinvointia. Ryhmän päättymisen jälkeen perheiden kesken esitettiin toive jatkaa vertaistuellista keskustelua omatoimisesti.
Ryhmän ohjaajien näkökulmasta ryhmän ohjaaminen verkossa oli mielenkiintoinen kokemus. Perinteiseen ryhmätoimintaan verrattuna verkossa toteutettavassa ryhmässä korostuivat tarkoituksen mukainen kameran eteen asettautuminen sekä nonverbaalit ilmeet ja eleet. Ryhmädynamiikan kannalta verkossa toisten ihmisten kohtaaminen ottaa enemmän aikaa. Verkkoon viedyssä toiminnassa on oleellista myös teknisten alustojen toimivuus. Vantaan pilottikokeilussa ryhmä vietiin osaksi Apotti-potilastietojärjestelmän ryhmävideovastaanottoa.
Kirjoittajat
Mari-Susanna Fennander on sosionomi (YAMK) -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa Uusyhteisöllisyyden, osallisuuden ja johtamisen YAMK-ohjelmassa. Hän työskentelee Vantaalla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa neuvolan perheohjaajana.
Pirjo Vaittinen on LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yliopettaja ja koordinoi Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-ohjelmaa. Hän on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Fennander, M-S. 2021. Yhdessä vai eri teille? Pikkulapsiperheen vanhempien vanhemmuutta ja parisuhdetta vahvistava ryhmätoimintamalli. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716296
Haaranen, A. 2012. Realistinen arviointi lapsiperheiden vanhempainryhmistä. Muutokset perheen terveydessä ja vaikuttavuutta edistävät toiminnat. Kuopio: Itä- Suomen Yliopisto. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-610968-8.
Savio, M. 2017. Vauvaperheen dynamiikka. Monimenetelmäinen tapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopisto.
Vanhee,G., Lemmens, G. & Verhofstadt, L. 2016. Relationship Satisfaction: High need satisfaction or low need frustration? Social Behavioral and personality, 2016, 44(6), 923–930.
Kuvat
Kuva 1. Klein, V. Unsplash. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/s/photos/parenthood-family
Kuva 2. Thomas, N. Unsplash. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/s/photos/peer-group
