Harjoittelun tavoitteisiin selkeyttä työkalupakilla

Sote-alan opiskelijat kaipaavat selkeämpää ohjausta harjoittelutavoitteiden asettamiseen. Harjoittelujaksoille tulee asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita, jotka konkretisoivat opetussuunnitelmasta nousevat abstraktit ja ehkä ympäripyöreät harjoitteluiden ylätavoitteet.

Tavoitteet harjoittelujaksolle tulee laatia ja asettaa opiskelijalähtöisesti. Tavoitteiden tulee olla selkeät, konkreettiset ja saavutettavissa olevat. (Kilpinen 2023.) Terveysalan harjoittelujen laatusuosituksissa ammattikorkeakouluille (Jokelainen ym. 2020) painotetaan opiskelijan aktiivista valmistautumista ja tavoitteiden asettamista jo ennen harjoittelua sekä yhteisten tavoitekeskustelujen pitämistä työelämäohjaajan kanssa harjoittelun aikana.

Lahti ym. (2021) ja Kilpinen (2023) toteavat, että opiskelijat kokevat harjoittelujaksolle selkeiden oppimistavoitteiden asettamisessa olevan haasteita. Omien henkilökohtaisten oppimistavoitteiden sanallistamisen sekä selkiinnyttämisen haasteet korostuvat usein opiskelun alkuvaiheessa. Opiskelijat toivovat tarkennuksia harjoittelutavoitteiden asettamiseen. Tämän vuoksi jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota harjoittelujaksojen tavoitteiden asetantaan.

Kyselyllä opiskelijoiden näkemyksiä esiin

Minna Humaloja, Ulla Heimonen, Laura Malinen ja Tiia Rask toteuttivat osana ammatillista opettajakoulutusta tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka tarkoitus oli saada opiskelijalähtöistä tietoa tavoiteasetannan kehittämiseen. Kehittämishankkeessa toteutettiin kysely LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille. Kyselyn tavoitteena oli saada opiskelijoilta näkemyksiä, kokemuksia ja käytännön vinkkejä tavoiteasetantaan sekä tietoa niistä haasteista, joita opiskelijat kokevat tavoiteasetannassa. Vastauksista koostettiin työkalupakki, jossa on omat osionsa opiskelijoille, opettajille, työelämäohjaajille ja opetussuunnitelmatyöhön.

[Alt-teksti: graafinen kuva, jonka tekstien otsikoina ovat kehitystyön tarkoitus ja työkalupakki.]
Kuva 1. Kehittämishankkeen kyselyn tuloksia koottuna. (Kuva: Minna Humaloja, Ulla Heimonen, Laura Malinen & Tiia Rask)

Opiskelijat mieltävät hyvän tavoitteen sellaiseksi, joka on konkreettinen ja helppo ymmärtää. Liian abstraktista ajattelusta tulee pyrkiä konkretiaan, yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Kyselyn mukaan harjoittelupaikan toimintakulttuuriin etukäteen tutustuminen voi auttaa konkreettisten tavoitteiden asettamisessa.

Tavoitteiden jakaminen pienempiin ja helpommin saavutettaviin osiin vaikuttaa olevan hyvä tapa pysyä motivoituneena ja arvioida omaa edistymistä. Yhteistä useimmissa vastauksissa oli se, että tavoiteasettelussa tulisi tarvittaessa pyytää apua ohjaavalta opettajalta ja työelämäohjaajalta.

Toiveena konkretia ja kannustus

Tavoitteiden käsitteiden konkretisoiminen ja tavoitekeskustelut nousivat esiin opettajille esitettyihin toiveisiin. Opiskelijat toivoivat, että opettajat avaisivat ylätavoitteiden käsitteitä enemmän konkreettiseen muotoon siten, etteivät tavoitteet olisi liian laajoja. Niiden pitäisi myös olla mitattavissa ja arvioitavissa olevia. Tavoitekeskusteluihin ja asioiden käsittelyyn toivotaan riittävästi aikaa. Suurin osa vastaajista toivoi tavoitekeskustelua ensimmäisen tai toisen harjoitteluviikon jälkeen, jolloin olisi ollut riittävästi aikaa tutustua työpaikkaan ja tavoitteiden asettaminen olisi helpompaa.

Työelämäohjaajalta toivotaan kannustavaa ja motivoivaa otetta ohjaukseen, sekä aikaa keskusteluun ja työpaikan käytäntöihin tutustumiseen. Työelämäohjaajan tulisi myös miettiä harjoittelun kulkua ja tehtäviä niin, että ne ovat sopivassa mittasuhteessa opiskelijalähtöisiin tavoitteisiin nähden.

Kirjoittajat

Minna Humaloja toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ohjaten sairaanhoitaja-, ensihoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden työharjoitteluja.

Tiia Rask toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ohjaten sosionomiopiskelijoiden työharjoitteluja.

Lähteet

Jokelainen, M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J & Suua, P. 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf

Kilpinen, F. 2023. Opiskelijan työharjoittelu ja tavoitteiden laadinta. LAB Focus. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/opiskelijan-tyoharjoittelu-ja-tavoitteiden-laadinta/

Lahti, M., Kärnä, U. & Ruotsalainen, M-L. 2021. Harjoitteluiden ohjaus Kareliassa – Aina voi parantaa. Vasu 3/2021. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa  https://vasu.karelia.fi/2021/06/07/harjoitteluiden-ohjaus-kareliassa-aina-voi-parantaa/