Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa tehtiin alkuvuodesta 2021 kysely päijäthämäläisille yrityksille niiden teknologian tilasta ja tulevaisuuden teknologioista. Pilvipalvelut ja niiden hyödyntäminen oli yksi kyselyssä esiin nousseista tulevaisuuden teknologioista. Tämän takia hankkeessa järjestettiin ZOOMin välityksellä päijäthämäläisille yrityksille pilvipalvelut aiheinen työpaja.
Pilvipalvelut – Strategiasta toteutukseen
Työpaja toteutettiin 4.5.2021 ja asiantuntijana työpajassa toimi Jussi Puustinen Gofore Oyj:stä. Puustisen (2021) mukaan julkipilvialustat ovat turvallinen ja joustava vaihtoehto digitaalisten palveluiden tuotannossa oikein käytettyinä. Ensimmäiset pilvipalvelut tulivat käyttöön jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta silti pilven perusasiat ovat epäselviä yli puolelle toimijoista. Markkinoilla on nyt kuitenkin nähtävissä äärimmäisen nopeaa pilvipalveluiden käyttöönottoa.
IaaS (Infrastructure as a Service), PaaS (Platform as a Service) ja SaaS (Software as a Service) ovat kolme pilven pääpalvelumallia. Yleensä kaikki muut palvelumallit luokitellaan näiden kolmen alle. Markkinoilla on kolme johtavaa pilvialustaa: Amazon Web Services, Microsoft Azure ja Google Cloud Platform. (Puustinen 2021.)
Mitä pilvi voi tarjota
Puustisen (2021) mukaan pilvi on hyvin skaalautuva, jonka tila tai kapasiteetti ei lopu kesken. Resurssien määrä on lähes rajaton ja skaalautuminen tapahtuu myös alaspäin. Tämä johtaa pay-as-you-go ajatteluun, joka on äärimmäisen kustannustehokasta asiakkaalle. Turvallisuutta voidaan taata mm. erilaisilla ohjelmistojen sertifikaateilla. Samalla on kuitenkin muistettava, että jokainen voi rakentaa itse pilven päälle täysin turvattoman ratkaisun. Monet tietoturvaongelmat pilvessä johtuvatkin väärästä konfiguroinnista.
Pilveen siirtyminen
Puustinen (2021) suosittaa neljävaiheista prosessia pilveen siirtymisessä. Ensimmäisenä prosessissa on vision ja strategian määrittäminen. Miksi toimija on menossa pilveen? Tarvitseeko pilveen meneminen rekrytointeja tai kumppanuuksia? Mitä toimija voi viedä pilveen ja mitä on järkevää viedä sinne? Missä ollaan nyt, missä halutaan olla viiden vuoden aikajänteellä? Siirtymä pilveen onnistuu paremmin, kun tiedetään syyt sinne siirtymiseen, eikä vain seurata muita toimijoita. Työntekijöille siirtymän syiden viestintä on tärkeää motivaation ylläpitämiseksi.
Toinen vaihe on pohjan eli pilven perustan rakentaminen. Se takaa turvallisuuden ja helpon hallinnoinnin tulevaisuudessa. Pilveen on hyvin nopea siirtyä, ja monesti yrityksessä saatetaankin huomata, että se on jo siirtynyt pilveen vaikkei siirtymää ole tarkoituksella tehtykään. Tämän jälkeen joudutaan ottamaan pilvipalveluita haltuun ja valvontaan. Kun pohja on mietitty etukäteen, säästyy aikaa ja rahaa. (Puustinen 2021.)
Migraatio on vaihe, missä pohditaan mitä ja miten pilveen siirretään. Sen jälkeen toteutetaan muutos tai uudistus. Lopuksi täytyy miettiä tuen sekä ylläpidon organisointi. Pilvi on hyvin automaattinen, mutta ylläpito on silti tarpeellista. Pilven hallinnointi on taloudellista sekä teknistä. Hallintamalliin kannattaa pienissäkin siirtymissä käyttää hieman aikaa, mutta suuremmissa se on aivan välttämätöntä pilvipalveluiden sujuvan toimimisen vuoksi. (Puustinen 2021.)
Kirjoittaja
Pauliina Poso työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksikössä ja asiantuntijana Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa.
Lähteet
Puustinen, J. 2021. Pilvipalvelut – Strategiasta toteutukseen. Esitys Alueellinen teknologiakartta hankkeen työpajassa 4.5.2021.
Linkit
LAB. 2021. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta
Kuvat
Kuva 2. Altmann, G. 2017. Pilveen siirtyminen on helppoa. Pixabay / CCO. [Viitattu 21.6.2021] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/pilvi-infrastruktuuri-levytilaa-2531028/
