Kesän ja syksyn 2020 aikana valmistui opinnäytetyönä Mäntsälän pohjavesialueiden tarkkailuohjelmien päivitys Nivos Vesi ja Lämpö Oy:lle. Tarkkailuohjelmien mukaisesti Nivos Vesi ja Lämpö Oy tarkkailee pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua. Tarkkailua tarvitaan, koska vedenotolla voi olla vaikutusta pohjaveden pinnankorkeuksiin ja laatuun. Kun mahdolliset muutokset huomataan ajoissa, on niihin myös helpompi reagoida. Näin voidaan taata pohjaveden ja siten myös talousveden hyvä laatu, sillä hyvälaatuisesta pohjavedestä saadaan vähemmällä käsittelyllä hyvää talousvettä veden käyttäjille.
Mäntsälän tarkkailuohjelmat Lukon (kuva 1) ja Ojalan pohjavesialueille oli laadittu 2000-luvun alkupuolella, ja ne olivat sisällöltään osin vanhentuneet. Monet voimassa olevat tarkkailuohjelmat Suomen pohjavesialueilla on laadittu 1970–80-luvuilla ja niiden tarkkailuvelvoitteet eivät ole niin laajoja kuin uudemmissa ohjelmissa. Aiemmin tarkkailuvelvoitteeseen kuului lähinnä otetun vesimäärän ja pohjaveden pinnankorkeuden seuranta. Nykyisin laadun tarkkailu kuuluu usein tarkkailuvelvoitteeseen. Tarkkailuohjelmat kannattaa pitää ajan tasalla ja niissä on suositeltavaa huomioida mahdolliset riskitekijät pohjavedelle. Oikein kohdennetulla tarkkailulla havaitaan parhaiten mahdolliset laatumuutokset.
Pohjaveden laadun tarkkailu ja suojelu
Tarkkailuohjelmien päivitystä tehdessä täytyi tutustua myös vedenottoon ja pohjaveteen liittyvään lainsäädäntöön. Pohjaveden pilaamiskielto on ollut laissa 1960-luvulta lähtien ja nykyisin se löytyy ympäristönsuojelulaista (527/2014, 2 luvun 17 §). Lisäksi on joukko muita lakeja sekä alueellisia määräyksiä, joilla pyritään suojelemaan pohjavettä. Aina pohjaveden suojeluun ei ole suhtauduttu yhtä tiukasti, ja se on johtanut pohjaveden pilaantumiseen monissa paikoissa Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen (2019) selvityksen mukaan vuonna 2019 arvioiduista 3900 pohjavesialueesta 380 on riskialueita, eli niissä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia.
Pohjaveden tilaan vaikuttavia asioita on paljon, ja siksi pohjaveden suojelu ja tarkkailu on tärkeää. Pohjavesi pilaantuu herkästi ja kerran pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on hidasta ja hankalaa, joten vanhatkin pilaantumistapaukset vaikuttavat pitkään. Pohjavesialueiden laatua tarkkailemalla huomataan mahdolliset pilaantumiset ja voidaan myös varmistua veden kelpoisuudesta talousveden raakavedeksi.
Työn tulokset
Nivos Vesi ja Lämpö Oy käyttää työn tuloksena syntynyttä päivitettyä tarkkailuohjelmaa Mäntsälän pohjavesialueiden tarkkailuun. Pohjavesien tila vaikuttaa kaikkiin alueen veden käyttäjiin ja siksi onkin tärkeää, että pohjaveden laadusta saadaan testattua tietoa tasaisin väliajoin. Tarkkailulla taataan pohjaveden hyvä tila nyt ja jatkossa, jotta myös talousvesi olisi laadukasta.
Kirjoittajat
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Krista Pennanen on laatinut opinnäytetyön Mäntsälän pohjavesialueiden tarkkailuohjelmien päivityksestä.
Mervi Pulkkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja ohjasi Krista Pennasen opinnäytetyötä.
Lähteet
Suomen ympäristökeskus SYKE. 2019. Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila [viitattu 12.10.2020]. Saatavissa: https://www.kansalaishavainnot.fi/fi-FI/Vesi/Pohjavesien_tila?f=Uudenmaan_ELYkeskus
Ympäristönsuojelulaki 527/2014. Finlex. [viitattu 19.11.2020]. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
Linkit
Pennanen, K. 2020. Mäntsälän pohjavesialueiden tarkkailuohjelmien päivitys – Nivos Vesi ja Lämpö Oy. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Lahti [viitattu 12.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100821135
Kuvat
KUVA 1. Nyyssönen, P. 2018. Lukon vedenottamo Mäntsälässä. Mäntsälä: Nivos Vesi ja Lämpö Oy.