Luonnonkuitujen mahdolliset ympäristövaikutukset

Huoli muoviroskan aiheuttamista haitoista nousee tällä hetkellä esiin ympäristökeskusteluissa. Sen sijaan keskustelu muovia korvaavien materiaalien vaikutuksista ympäristölle on jäänyt vähemmälle huomiolle. (Stanton ym. 2019.) Vaikkakin luonnonkuitujen, varsinkin puuvillan, käyttö on suurta, ei merien saastumiseen kohdistuvissa tutkimuksissa olla panostettu luonnonkuituihin. Tämä juontaa juurensa todennäköisesti käsitykseen, jonka mukaan lyhyen hajoamisajan vuoksi luonnonkuitu ei ole vaaraksi ympäristölle. (Ladewig ym. 2015, 12609.) Toisaalta esimerkiksi tekstiileihin lisätyt palonestoaineet voivat hidastaa ei-synteettisten kuitujen hajoamista (Xu ym. 2018, 2053). 

Synteettisten ja luonnonkuitujen osuus ympäristössä 

Makean veden ja ilmakehän mikrokuitupopulaatioiden koostumusta on tutkittu Iso-Britan-niassa Trent-joen yläjuoksulla. Stantonin ym. (2016) tutkimuksessa havaittiin, että näytteiden hallitseva kuitulaatu oli luonnonkuitu. Näytteistä vain 9,7 prosentissa ei havaittu lainkaan luonnonkuituja. Myös meriympäristössä on huomattavissa samaa, sillä Suarian ym. (2020, 1) tutkimuksen mukaan luonnonpolymeerit kattavat suurimman osan meren kuiduista, ja synteettisten kuitujen osuus jää vain alle 10 prosenttiin. 

Luonnonkuitujen sisältämät kemikaalit mahdollinen uhka ympäristölle 

Ladewig ym. (2015, 12609–12610) heittävät ilmoille ajatuksen, jonka mukaan luonnonkuidut voivat synteettisten kuitujen tavoin aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Sekä synteettiset että luonnonkuidut imevät itseensä kemiallisia epäpuhtauksia. Kemikaalien imeytyminen kuidun pinnalle vaihtelee kuitulaadun mukaan ja näyttää siltä, että luonnonkuidun rakenne on otollisempi imemään itseensä haitallisia kemikaaleja verrattuna synteettisiin kuituihin. Synteettiset kuidut eivät vapauta niiden sisältämiä kemikaaleja yhtä nopeasti ympäristöön, koska näiden kuitujen hajoaminen luonnossa on ylipäätään hidasta. Luonnonkuidut puolestaan hajoavat verrattain nopeasti vapauttaen samalla myös niihin imeytyneet kemialliset epäpuhtaudet ympäristöön. (Ladewig ym. 2015, 12609–12610.) 

Kuva 1. Luonnonkuitujen tuotannossa käytetään paljon erilaisia kemikaaleja. (Martin 2018)

Zhaon ym. (2016) tutkimuksen mukaan kaikesta lintujen nielemästä mikroskooppisesta roskasta jopa 37,4 prosenttia oli luonnonkuituja. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että haitalliset kemikaalit eivät ehkä imeydy tai hajoa samalla tavalla luonnonkuidun kuin mikromuovin kohdalla. Tämän arvioitiin voivan osaltaan aiheuttaa jopa suuremman riskitekijän, minkä vuoksi luonnonkuitujen mahdollisten ympäristövaikutusten tutkimiseen tulisi kiireellisesti panostaa enemmän. (Zhao ym. 2016.) 

Etsiessä lisätietoa luonnonkuitujen ympäristövaikutuksista tulee nopeasti päätyneeksi samaan lopputulokseen jo aiemmin mainittujen huomioiden suhteen; tutkittua tietoa ei ole juurikaan saatavilla. Tuudittautuminen luonnonkuitujen nopeaan hajoamiseen ei ehkä enää yksinään riitä vakuuttamaan ihmisiä siitä, että haitallisia ympäristövaikutuksia ei olisi ollenkaan olemassa. 

Blogitekstin aihe pohjautuu Telaketju2-hankkeessa tehtyyn mikromuoviselvitykseen. Selvityksen tulokset esiteltiin Telaketju-webinaarissa 29.10.2020. 

Kirjoittajat 

Enni Arvez, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka suoritti harjoittelun Telaketju2-hankkeessa.  

Kirsti Cura, joka työskentelee Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimin vetäjänä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä, ja toimii projektipäällikkönä tekstiilin kiertotaloutta edistävissä Telaketju–  ja FINIX-hankkeissa.  

Lähteet 

Ladewig, S. M., Bao, S. & Chow, A. T. 2015. Natural fibers: a missing link to chemical pollution dispersion in aquatic environments. ACS Publications. [Viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1021/acs.est.5b04754  

Stanton, T., Johnson, M., Nathanail, P., Macnaughtan, W. & Gomes, R. L. 2019. Freshwater and airborne textile fibre populations are dominated by ‘natural’, not microplastic, fibres. Science of the Total Environment, 666, pp. 377-389. [Viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2019.02.278  

Suaria, G., Achtypi, A., Perold, V., Lee, J. R., Pierucci, A., Bornman, T. G. & Ryan, P. G. 2020. Microfibers in oceanic surface waters: A global characterization. Science Advances, 6(23). [Viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1126/sciadv.aay8493  

Xu, X., Hou, Q., Xue, Y., Jian, Y. & Wang, L. 2018. Pollution characteristics and fate of microfibers in the wastewater from textile dyeing wastewater treatment plant. Water Science and Technology, 78(10), 2046-2054 [Viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.2166/wst.2018.476  

Zhao, S., Zhu, L. & Li, D. 2016. Microscopic anthropogenic litter in terrestrial birds from Shanghai, China: Not only plastics but also natural fibers. Science of the Total Environment, 550, 1110-1115. [Viitattu 8.12.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2016.01.112  

Linkit 

Linkki 1. Telaketju. 2020. Tekstiilit mikromuovien lähteenä. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/webinaarit/tekstiilit-mikromuovien-lahteen/  

Linkki 2. Telaketju. 2021. Liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/  

Linkki 3. FINIX. 2019. Sustainable textile systems: Co-creating resource-wise business for Finland in global textile networks. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/  

Kuvat 

Martin, A. 2018. Kangas-punainen-orange-keltainen-3672088. Pixabay. [Viitattu 7.1.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/kangas-punainen-orange-keltainen-3672088/  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.