Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa ja pula työvoimasta kasvaa. Odotukset yrityksiä sekä työnantajia kohtaan ovat muuttuneet ja työntekijät sekä asiakkaat ovat entistä tietoisempia siitä, mitä haluavat. Sana kiirii digitaalisen aikakauden aikana hurjaa vauhtia ja etenkin positiiviset kokemukset kiinnostavat työnhakijoita. Mutta miten yritykset voivat vaikuttaa omaan työnantajamielikuvaansa ja saavuttaa kilpailuasemansa työmarkkinoilla?
Taistelu parhaista osaajista
Parhailla osaajilla on varaa valita, mitä työltään haluavat. Potentiaaliset työnhakijat tarkastelevat nykypäivänä yritysten brändiä tarkemmin sekä sitä, mitä yrityksillä on heille tarjota. Yritykset, joilla on vahva työnantajabrändi, työntekijäkokemus sekä positiivinen työnantajamielikuva ovatkin usein työnhakijoiden jatkuvassa tutkassa.
Positiivisen työntekijäkokemuksen sekä̈ vahvan työnantajabrändin avulla yritys pystyy houkuttelemaan parhaat osaajat riveihinsä, lisäämään työntekijöiden sitoutuneisuutta ja parantamaan yrityksen tulosta sekä tuottavuutta. Tällöin myös yrityksen henkilöstökustannukset laskevat ja asiakaskokemus paranee. (Huhta ja Myllyntaus 2022, 123.)
Työntekijät yrityksen brändilähettiläinä
Yrityksien verkkosivuilta voi lukea kuvauksia siitä, miksi yritykseen kannattaisi hakea töihin tai millaista siellä on työskennellä. Ne ovat kuitenkin usein kiillotettuja kuvauksia yrityksistä, eivätkä herätä suurinta luottoa. Potentiaaliset työntekijät ovatkin enemmän kiinnostuneita siitä, mitä nykyiset ja entiset työntekijät ovat yrityksestä mieltä. Jos ulospäin viestitty kuva ei vastaa työntekijöiden kokemusta, synnyttää se pettymyksiä ja epäluottamusta yritystä kohtaan. (Paakinaho & Uusitalo 2021.)
Ihmiset ovat luonnostaan uteliaita ja heitä kiinnostaa, mitä kulissien takana tapahtuu. Vähämartin (2022) tutkimuksen mukaan ihmiset haluavat nähdä ennen kaikkea aitoa ja läpinäkyvää viestintää yrityksistä. Suurinta kiinnostusta herättivät työntekijätarinat sekä aidot ”behind the scene” -esittelyt yrityksen arjesta. Mielikuvia yrityksestä tulisi kuitenkin rakentaa ja viestiä vasta, kun tiedetään, mitä yrityksen työntekijät yrityksestä ajattelevat sekä, millainen heidän työntekijäkokemuksensa on. Työnantajakuvan tulisi olla aina todenmukainen kuvaus yrityksestä, sen työntekijöistä sekä heidän tavastaan tehdä töitä. (Paakinaho & Uusitalo 2021.)
Yrityksen tarjotessa positiivisen työntekijäkokemuksen sen työntekijät todennäköisemmin suosittelevat työnantajaansa, julkaisevat ja jakavat kehuja työnantajastaan, ponnistelevat työssään vaadittua edemmän ja ovat valmiita toimimaan yrityksen brändilähettiläinä (Clayton 2018). Yrityksen onkin tällöin mahdollista saada ”ilmaista” sekä laajempaa näkyvyyttä, koska usein henkilökohtaisilta tileiltä jaetut sisällöt saavat moninkertaisen näkyvyyden verrattuna yrityksen omiin kanaviin (Puranen 2022). Menestyvän yrityksen takana on siis ennen kaikkea tyytyväiset ja sitoutuneet työntekijät.
Kirjoittajat
Taru Vähämartti on LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2022 valmistuva opiskelija liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut (YAMK) -koulutuksesta.
Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut (YAMK) -koulutuksessa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa digitaalisen liiketoiminnan, digitaalisen muutoksen ja suorituskyvyn johtamisen osa-alueet. Viime vuosina hän on johtanut ja osallistunut kehityshankkeisiin, jotka liittyvät yritysten digitaaliseen muutokseen.
Lähteet
Clayton, S.J. 2018. How to Strengthen Your Reputation as an Employer. Harvard Business Review. Viitattu 23.11.2022. Saatavissa https://hbr.org/2018/05/how-to-strengthen-your-reputation-as-an-employer
Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2022. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Helsinki: Alma Talent.
Paakinaho, H. & Uusitalo, K. 2021. Työnantajamielikuva koetaan usein epätodenmukaiseksi ja moni olisi valmis siirtymään kilpailijalle (EB osa 2). Kasvun johtaja. Viitattu 25.11. 2022. Saatavissa https://www.kasvunjohtaja.fi/tyonantajamielikuva-koetaan-usein-epatodenmukaiseksi-ja-moni-olisi-valmis-siirtymaan-kilpailijalle-eb-osa-2/
Puranen, T. 2022. Brändi – Brändipääoma ja sen mittaaminen. Ammattijohtaja. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://ammattijohtaja.fi/brandi-brandipaaoma-ja-sen-mittaaminen/
Rawpixel. 2018. Successful business people with speech bubbles. PxHere. Viitattu 27.11.2022. Saatavissa https://pxhere.com/en/photo/1457825
Vähämartti, T. 2022. Työnantajamielikuvan kehittäminen. Case: Yritys X. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 4.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125484
