ProHarkka- hanke tukemassa vieraskielisten hoitotyön opiskelijoiden harjoitteluohjausta

Kevan (2025) ennusteen mukaan lähes kolmannes työntekijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikä tulee näkymään myös sosiaali- ja terveysalalla. Työvoimatarve lisääntyy ja myös vieraskielisiä ja maahanmuuttajataustaisia osaajia tarvitaan. Tähän tarpeeseen ammattikorkeakoulut ovat vastanneet tarjoamalla monipuolisesti hoitotyön koulutusohjelmia niin englannin kuin suomen kielellä. On tärkeää tiedostaa, että kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset opiskelijat tarvitsevat tukea työelämään integroitumisessa ja kielen kehittymisessä (Kamau ym., 2023, 1).

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana vuoden 2026 alussa käynnistyneessä Proharkka-hankkeessa. Hanketta toteutetaan valtakunnallisesti ja alueellisesti eri puolilla Suomea. Kokonaisuuteen kuuluvat ProHarkka Etelä-Suomi sekä Itä-, Länsi-, Pohjois- ja Sisä-Suomen aluehankkeet. ProHarkka Etelä-Suomi – Ohjausvoimaa kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoitteluun sotealalla -hankkeessa kehitetään yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa sote-alan kieli- ja kulttuuritietoista harjoittelua ja vastataan sitä kautta sekä opiskelijoiden että työelämän keskeisiin tarpeisiin. Valtakunnallisesti hanketta koordinoi Laurean ammattikorkeakoulu. (LAB 2026.)

LAB toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien viiden Etelä-Suomen, hankkeessa mukana olevien, ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi LAB osallistuu valtakunnallisen toimintamallin valmisteluun ja dokumentointiin yhdessä verkoston kanssa. (LAB 2026.) Valtakunnallinen verkostoyhteistyö mahdollistaa joustavan tiedon ja kokemuksen jakamisen, mikä on yhteydessä toiminnan tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Yhteistyön kautta voidaan vahvistaa niin korkeakoulujen kuin työelämän välistä yhteistyötä ja kehittää yhtenäistä ohjausosaamista. (OPH 2023.)

LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelee kasvava joukko vieraskielisiä hoitotyön opiskelijoita ensihoitaja-, sairaanhoitaja- terveydenhoitajakoulutuksissa. Lisäksi LABissa toteutetaan kielituettua maahanmuuttajataustaisille suunnattua sairaanhoitajakoulutusta. Myös muissa kuin kielituetuissa ryhmissä opiskelee S2-taustaisia (Suomi toisena kielenä) opiskelijoita, jotka rakentavat ammatillisen osaamisen lisäksi myös kielellistä osaamistaan. Vieraskielisten opiskelijoiden työelämään kiinnittymistä sekä osaamisen kehittämistä voidaan tukea erilaisten tukikeinojen kautta. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa erilaiset harjoitteluohjaukseen liittyvät kielen tukimuodot.

Monikulttuuristen työyhteisöjen tuki ja osaamisen vahvistaminen

Opiskelijan monikulttuurinen tausta ei saa olla rajoittava tekijä hänen mahdollisuuksiinsa päästä laadukkaisiin ja kehittäviin harjoittelupaikkoihin (Luukkonen ym. 2023, 7). Mentorien ja ohjaajien rooli korostuu vieraskielisen opiskelijan harjoittelun ohjauksessa. Kielituki, kielitietoinen ohjaus ja mentorointi tukevat osaamisen kehittymistä ja sujuvaa integroitumista työyhteisöön. Ohjaajien kulttuuri- ja kielitietoisuus vaikuttavat merkittävästi vieraskielisten opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen. (Kamau ym., 2023, 1; Luukkonen ym. 2023, 1.)

Monikulttuuriset työyhteisöt tarvitsevat järjestelmällistä tukea, jotta työntekijät voivat sujuvasti kommunikoida ja ymmärtää toistensa kulttuurisia taustoja (Korpela ym. 2024, 447). Proharkka Etelä Suomi- hankkeessa vahvistetaan työyksiköiden ja harjoittelun ohjaajien kieli- ja kulttuuritietoista ohjausosaamista, mikä vaikuttaa harjoittelupaikkojen tarjontaan sekä ohjauksen laatuun hoitotyön eri toimintaympäristöissä. Ohjauksen kehittyminen tukee opiskelijoiden ammatillista kielitaitoa, millä on vaikutuksia myös potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Hankkeen tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa alueellinen ja valtakunnallinen harjoittelumalli edistämään vieraskielisten opiskelijoiden oppimista ja työllistymistä. (LAB 2026.)

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa osana hankkeen toteutusta. LAB tekee yhteistyötä niin Etelä-Karjalan kuin Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden kanssa, jotka ovat molemmat sitoutuneet hankkeeseen ja tuoneet jo suunnitteluvaiheessa esiin omat tarpeensa vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluiden ohjauksen tukemiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ja hanke kestää vuoden 2028 loppuun asti.

Lähteet:

Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T.-M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today, 121, 105700. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0260691722004373?via%3Dihub

Keva 2025. Eläköityminen jatkuu ripeänä julkisella alalla. Viitattu 16.2.2026. Saatavilla https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/elakoityminen-jatkuu-ripeana-julkisella-alalla/

Korpela, E., Komppa, J. & Eronen, K. (2024). Yhteisöllisen kielenoppimisen mahdollisuudet erikoissairaanhoidon yksikössä. Työelämän tutkimus, 22(4), 431–460. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/142658/100509

LAB 2026. Proharkka. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/proharkka

Luukkonen, A.‑L., Kuivila, H., Kaarlela, V., Koskenranta, M., Kaučič, B. M., Riklikienė, O., Vizcaya‑Moreno, F., Pérez‑Cañaveras, R. M., Filej, B., Oikarainen, A., Kääriäinen, M. & Mikkonen, K. 2024. Mentors’ cultural competence at mentoring culturally and linguistically diverse nursing students in clinical practice: An international cross‑sectional study. Nurse Education in Practice, 70. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1471595323001208?via%3Dihub

OPH 2023. Yhteistyö verkostoissa vahvisti ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoisuutta. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/yhteistyo-verkostoissa-vahvisti-ammatillisen-koulutuksen-laatua-ja-tasa-arvoisuutta