Rahasta puhuminen on Suomessa monille edelleen tabu, johon vaikuttavat useat kulttuuriset ja historialliset tekijät. Kulttuurissamme arvostetaan yksityisyyttä ja vaatimattomuutta, ja oma taloudellinen tilanne koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi, josta ei kerrota edes läheisille. Rahapuheen normalisointi olisi kuitenkin tärkeää monestakin syystä. Yhteiskunnallisella tasolla se avaa tietä muun muassa palkkatasa-arvon tavoitteiden toteutumiseen sekä yksilöiden ylivelkaantumisen ehkäisyyn.
Yksi merkittävä peruste purkaa tabuja rahasta puhumiselle on kuitenkin taloudellinen väkivalta ja sen salakavala tapa jäädä muiden väkivallan muotojen varjoon.
Mitä on taloudellinen väkivalta?
Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilö käyttää toisen henkilön taloudellista riippuvuutta, resursseja tai rahankäyttöä kontrolloimiseen tai alistamiseen. Taloudellisen väkivallan taustalla ei ole pelkästään halua hallita toista, vaan syy voi olla esimerkiksi päihde- ja/tai peliriippuvuudessa. (THL 2024)
Taloudellisen väkivallan yleisyydestä on vaikea löytää tilastoja, mutta se mitä tiedetään esimerkiksi kansainvälisistä tutkimuksista, niin ilmiö liittyy läheisesti muihin lähisuhdeväkivallan muotoihin. Taloudellinen väkivalta voi kohdistua kumpaan tahansa sukupuoleen, mutta naiset näyttäisivät altistuvan sille miehiä enemmän.
Koska toimintakyvyltään alentuneet henkilöt ovat suuremmassa riskissä kokea taloudellista väkivaltaa, niin se on yksi yleisimmistä väkivallan muodoista ikääntyvien keskuudessa. Ikääntyneen henkilön hyväntahtoisuutta, avuntarvetta, luottamusta tai sairauden takia alentunutta arviointikykyä voidaan käyttää hyväksi taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi (THL 2024; Kalliokoski & Kivimäki 2021).
Keinoja puuttua ikäihmisiin kohdistuviin epäkohtiin
Vanhuksiin kohdistuvan taloudellisen väkivallan ehkäisyssä keskeistä on tietoisuus ilmiön olemassaolosta, varhainen tunnistaminen ja tukitoimet. Vaaditaan valppautta ja yhteistyötä sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Edunvalvontavaltuutuksella voi määritellä, kuka ja miten omia raha-asioita hoidetaan, kun siihen ei enää itse pysty.
Ikäihmisten taloudellinen hyväksikäyttö voidaan tunnistaa myös palvelujärjestelmissä. Jos esimerkiksi hoivatyössä havaitaan, että ikäihmisen rahankäyttö on muuttunut epätavalliseksi tai häneltä puuttuu perustarpeiden kattamiseen riittäviä varoja, nämä ovat merkkejä mahdollisesta taloudellisesta väkivallasta. Sote-ammattilaiset tarvitsevat riittävää koulutusta ja valmiuksia puuttua tilanteisiin, jotka vaativat erityistä hienotunteisuutta. Monissa tapauksissa vanhemmat eivät itse ilmoita asiasta, koska he pelkäävät perhesuhteiden kärjistymistä tai kokevat häpeää tilanteestaan.
Tabuja tulee purkaa ja talousosaamista edistää
Viime vuosina keskustelu taloudellisesta väkivallasta on nostettu esiin lähisuhdeväkivallan ehkäisykampanjoissa. Eri järjestöt, kuten Naisten Linja sekä Ensi- ja turvakotien liitto, tarjoavat neuvontaa ja tukea myös taloudellisen väkivallan uhreille.
Asenteet ovat vähitellen muuttumassa, koska nuoremmat sukupolvet suhtautuvat rennommin rahaan. Rahasta puhumisen tabuja tulee kuitenkin edelleen purkaa ja toisaalta lisätä yksilöiden talousosaamista. Kun LABissa suunnittelemme uusia hankkeita, niin taloudellisen väkivallan tunnistaminen ja ehkäisy on yksi aihio, jossa on kehitettävää. Ilmiön esiintyvyydessä riittää tutkittavaa.
Kirjoittaja
Vappu Myllärinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä.
Lähteet
Frantisek_Krejci. 2019. Köyhyys, mustavalkoinen, tunne. Pixabay. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%B6yhyys-mustavalkoinen-tunne-4561704/
Kalliokoski, S. & Kivimäki, M. 2021. Ikäihminen taloudellisen kaltoinkohtelun uhrina. Pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityön maisteriohjelma. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202110067437
THL. 2024. Taloudellinen väkivalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot/taloudellinen-vakivalta
