Vaihto-opiskelu kannattaa

LAB-ammattikorkeakoulun yksi strateginen painopistealue on kansainvälisyys. Paras tapa oppia työelämässä tarvittavaa kansainvälisyysosaamista on suorittaa osa opinnoista ulkomailla, jolloin opiskelija oppii kaikilla kolmella kansainvälisyysosaamisen alueella: tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Kansainvälisessä vaihdossa opiskelija oppii huomioimaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön ajatukset, arvot ja tavat. Tämä auttaa tulevaa ammattilaista luomaan luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen asiakkaaseen huomioiden hänen kulttuuritaustansa.

Lähdin vaihtoon, koska halusin kokemuksia ja näkökulmia mahdollisimman erilaisesta kulttuurista. Halusin maahan, johon en välttämättä muuten lähtisi matkalle. Päätökseen vaikutti myös se, että koulultamme on ollut paljon opiskelijoita Tansaniassa.

Harjoitteluvaihto Tansaniassa toteutui ajalla 4.12.19-24.3.2020 Kiboshon katolisessa sairaalassa Moshissa. Siihen kuului kolme työharjoittelua 10 viikon aikana: vastaanotto-, kotihoito-, ja synnytyssaliharjoittelu. Kokemus oli sanoin kuvaamaton ja silmiä avaava.

Kuva 1. Aamulenkillä ennen töihin lähtöä pääsi ihastelemaan Kilimanjaroa, mikäli sää oli selkeä.(Kuva: Mira Härmävaara)

Työharjoittelu sairaalalla

Harjoittelu tapahtui miesten-, naisten- ja lastenosastolla, hammaslääkärin vastaanotolla, silmäpoliklinikalla, toimenpidehuoneessa, leikkaussalissa, kotihoidossa, vastaanotossa, synnytyssalissa sekä laboratoriossa. Siihen kuului myös HIV-klinikan pitäminen Kiboshon läheisissä kylissä paikalliselle väestölle. Omaiset tekivät sairaalalla lähes poikkeuksetta kaiken perushoidon ja heidän tehtävänänsä oli myös kerätä rahaa omaistensa hoitotoimenpiteitä ja tarvikkeita varten. Potilaan hoitoa ei sairaalassa aloitettu, ennen kuin kuitti hoidon maksusta oli esitetty.

Ensimmäinen potilastapaus miestenosastolla oli, kun lääkäri pyysi mukaan eristyshuoneeseen, jossa totesimme potilaan kuolleeksi. Tämä tapahtui kännykän taskulamppua käyttämällä. Potilas oli nuori mies, joka oli laiminlyönyt HIV-lääkityksen ottamista jo pidemmän aikaa. Vainajan nuori ikä ja taudin vakavuus pysäyttivät. Leikkaussalissa työskentely oli koko harjoittelun konkreettisesti opettavaisin kokemus. Viikon mittaisen jakson aikana pääsin seuraamaan noin 15 eri leikkausta. Avustin kolmessa leikkauksessa, joihin kuului lääkärin assistenttina toimiminen kohdun- ja umpilisäkkeen poistossa sekä keisarinleikkauksessa.

Kuva 2. Assistenttina kohdunpoistossa. (Kuva: Eszter Gazdag)

Mitä matka opetti?

Meidän suomalaisten olisi hyvä ottaa mallia tansanialaisilta monessakin asiassa, mutta ylitse muiden nousee yhteisöllisyys. Tansaniassa yksinäisyys ei ole ongelma. Paikalliset olivat ihmeissään, kun he kuulivat suomalaisten yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja masennuksesta. Asiat tuntuivat hyvin kaukaisilta käsitteitä tansanialaisille. Yhteisössä eletään perheen ja suvun jäsenenä, ystävänä toinen toiselle, ihmisenä ihmiselle. Ihmiset tukeutuvat toisiinsa kaikessa, myös taloudellisissa ongelmissa. Vahvan yhteisön avulla kaikesta selvitään yhdessä. Tämä konkretisoitui sairaalan ympäristössä jokainen päivä, kun potilaiden sukulaisia oli sankoin joukoin paikalla huolehtimassa omaisistaan. Tuntuu että meillä länsimaissa onnellisuutta yritetään ostaa rahalla. Suomessa on mammona, Tansaniassa yhteisöllisyys.

Paikallisten elämää ei sanellut stressi ja kulutus. Kellonajoista kiinnipitäminen oli täysin tuntematonta utopiaa ja asiat tapahtuivat aina omalla painollaan. Tansaniassa ei ollut koskaan kiire mihinkään, ei edes sairaalaympäristössä. Tansanialaisten ”kohta” saattoi olla mitä tahansa kahden ja kuuden tunnin välillä. Oli ennemminkin poikkeus kuin sääntö olla sovittuun aikaan tapaamispaikalla. Kokemus kehitysmaasta kasvatti ihmisenä. Nyt asioita osaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja katsoa erilaisesta perspektiivistä.

Kuva 3. Paikallisille ystäville hyvästejä heittämässä. (Kuva: Laura Ikävalko)

Kirjoittajat

Mira Härmävaara on LAB-ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden terveyden-hoitajaopiskelija, Lappeenrannan kampus. Mira on kiinnostunut ulkomailla työs-kentelystä valmistumisen jälkeen ja monikulttuurisuus on lähellä sydäntä.

Pirjo Huovila toimii osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.